Mitä löytyy sijoitussalkustani?

Koska sijoittamisessa vaikeinta tuntuu olevan aloittaminen, avaan perusteelisesti omaa sijoitustarinaani. Kuinka aikanaan aloitin, mitkä asiat jännittivät ja mitä sijoitussalkustani löytyy, se kaikki selviää tästä postauksesta.

Kiinnostuin sijoittamisesta, kun luin ystäväni kehotuksesta Emilia Kullaksen ja Ninni Myllyojan kirjan Mitä jokaisen kotiäidin ja muidenkin naisten tulee tietää sijoittamisesta. Kyseessä on nopealukuinen ja selkeä perusteos sijoittamisen ja oman taloudenhoidon perusteista. Kirjassa käydään läpi muun muassa kuinka lapsen kanssa kotona vietetyt vuodet vaikuttavat eläkekertymään ja mitä asioita on hyvä huomioida avioliitossa, avioehdossa ja avioerossa. Asioita, joita parikymppinen ei ollut tullut koskaan ajatelleeksikaan.

Vahvimpana kirjasta jäi mieleen kuva korkoa korolle –ilmiöstä. Olin toki kuullut siitä aiemmin useastikin, mutta vasta konkreettinen kuva auttoi minua ymmärtämään, kuinka merkityksellisestä asiasta onkaan kyse. Päätin, että nyt on aloitettava nuo sijoitushommat saman tien.

Pörssiin sijoittaminen kiinnosti, mutta myös pelotti – ihan valtavasti. Pelkäsin, että juuri se firma, jonka osakkeita päädyn ostamaan meneekin konkkaan. Minua myös huoletti se, voinko tehdä voittoa vain, jos joku muu tekee tappiota. Stressasin siitä, joudunko osakkeenomistajana henkilökohtaiseen vastuuseen omistamani yhtiön veloista. Näin ei tietenkään ole, vaan pörssissä voi menettää ainoastaan sijoittamansa pääoman, enempää ei takkiin voi tulla.

Jo ennen ensimmäisiä osakkeitani olin sijoittanut pankin rahastoihin. En vaan ollut ajatelut sitä sijoittamisena, vaan enemmän säätämisenä. Pankkien rahastoja parjataan aiheestakin korkeiden kulujen takia, mutta on niissä jotain hyvääkin. Tutun pankin rahasto voi tuntua turvallisemmalta valinnalta, kuin sijoituspankkien edullisemmat indeksit tai etf:t. Lisäksi kasvokkain on helppo tehdä kuukausisäätösopimus ja tätä kautta oppii helposti säästämisen rutiinin. Kun palkkapäivänä tililtä lähtee 15, 50 tai 100 euroa rahastoon, kasvaa siitä mukava potti vuosien kuluessa.

Kullaksen ja Myllyojan kirjan luettuani halusin nostaa rahastoihin kertyneet säästöt ulos ja ottaa sijoituspäätökseni omiin käsiini. Tuntui hölmöltä maksaa hallinnointipalkkiota rahastoista, kun voisin kantaa vastuun sijoituksistani itsekin. Kyllähän sitä kuluttajanakin haluaa itse päättää mistä kaupasta ruokansa ostaa ja minkä valmistajan kengissä kävelee.

Usein sanotaan, että sijoittamisessa vaikeinta on aloittaminen.  Jaan tämän ajatuksen täysin. Tunnen ihmisiä, jotka ovat suunnitelleet osakeostoja vuosia, mutta eivät vaan osaa päättää mistä yhtiöstä aloittaa. Sopivaa aikaa aloittamiselle ei varmasti tulekaan – koko aikuisikäni on ollut milloin mistäkin syystä ”huonot ajat” ja erilaiset kansainväliset kriisit vaanivat jatkuvasti nurkan takana. Riski sisältyy sijoittamiseen aina. Myös nyt, kun pörssikurssit ovat jatkaneet nousuaan ennätyspitkään ja moni kerää jo käteiskassaa romahduksen varalta.

Alla kerron, kuinka oma osakesalkkuni on rakentunut ja miten olen valinnut omistamani osakkeet. Huomaat, että alku on ollut aika fiilispohjaista ja vähillä tiedoilla tehtyä. Pikkuhiljaa olen käytännön kautta oppinut sijoittamisesta ja tunnusluvuista lisää. Sijoituspäätökset kannattaa aina tehdä harkiten, ja sijoittaa kannattaa vain niitä varoja jotka on varaa menettää. On myös hyvä muistaa, ettei kukaan ole seppä syntyessään.

NOKIA 2011

Itse löysin aloittamisen rohkeuden siitä, että tuttuakin tutumpi firma oli alennusmyynnissä. Nokian kurssi oli laskenut 60 euron tietämiltä neljään euroon ja syöksyä oli seurattu mediassa tarkkaan. Ajattelin, että kun tuote on alennuksessa, se on säästöä jokainen penni! Hölmöä olla ostamatta, kun samalla summalla saisi suuremman kappalemäärän osakkeita! No, nyt vähän vanhempana  ja viisaampana ymmärrän, että osakkeen yksikköhinta ei kerro vielä mitään. Usein kurssilaskuille on selkeät syynsä ja Nokian kohdalla saan olla tyytyväinen, että yhtiö onnistui lopulta muuttamaan liiketoimintaansa, eikä mennyt konkurssiin. Vaikka motiivi Nokian ostamiselle nyt nolottaakin, olen iloinen että se ensimmäinen osto tuli tehtyä. Kun peli on avattu, on paljon helpompi jatkaa ja tehdä uusia ostoja.

Ensimmäiset kuukaudet seurasin tietenkin Nokian kurssia päivittäin. Välillä noustiin – ja aika usein myös laskettiin. Lueskelin paljon keskustelupalstoja ja yritin muodostaa omaa mielipidettä siitä, mihin suuntaan firma on menossa. Vaikka alkuun seurasinkin kurssin kehitystä monta kertaa päivässä, pikkuhiljaa aloin relata ja ”unohtaa” jatkuvan kurssin vilkuilun. Huomasin myös, etten menettänyt yöuniani osakkeen arvon heilunnan takia. Päätin, että voin pitää sijoitukseni Nokiassa vaikka kaksikymmentä vuotta, joten yksittäisen päivän tai kuukauden kurssivaihtelulla ei ole mitään merkitystä. Vuosien mittaan olen ostanut Nokiaa lisää useampaan kertaan.

SIJOITUSASUNTO

Tässä vaiheessa ostin ensimmäisen sijoitusasuntoni Helsingin Kalliosta. En oikein itsekään ymmärrä, miten olin päässyt tilanteeseen, jossa säästössä oli tarpeeksi käteistä käsirahaa varten. Näin kuitenkin oli, ja pitkän etsinnän jälkeen löysin sopivan yksiön. Hinta huimasi päätä jo silloin, ja tuntui että maksoin hieman ylihintaa. Nyt viisi vuotta myöhemmin, samanalaisia pikkuyksiöitä on myyty taloyhtiöstä 50 000 euroa kallimmalla. Hurjaa hommaa! Asunnon osto tyhjensi säätötilin siihen malliin, että osakeostoset olivat vuosien ajan tauolla.

Myöhemmin matalapalkka-alalla työskentelevä siskoni alkoi haaveilla suuremmasta asunnosta. Hänellä ei kuitenkaan ollut mahdollisuutta saada yhtä paljon lainaa, kuin hän olisi halunnut. Olin juuri saanut vakituisen työpaikan ja asuntolainamäärän kasvattaminen tuntui mahdolliselta. Sovimme, että tulen viidesosalla mukaan hänen asuntohankintaansa. Hän ei maksa minulle vuokraa, mutta minä en osallistu yhtiövastikkeen maksuun.

Jos en olisi mukana siskoni asunnossa, minulla voisi olla mahdollsuus hankkia toinen ”ihan oikeasti tuottava” sijoitusasunto. Nythän tämä asuntosijoitus tuottaa mahdollisen arvonnousun verran vasta myytäessä. Aina raha-asioissa ei kuitenkaan voi ajatella vain maksimaalista tuottoa, vaan lähipiiriä on autettava, mikäli siihen on mahdollisuus.

NESTE 2014

En tarkalleen muista, mikä oli impussi Nesteen ostamiselle. Haluna oli ainakin hajauttaa omistuksia – olihan minulla toistaiseksi vain Nokiaa. Nesteessä kiehtoi ainakin uusituvista raaka-aineista kehitettävät polttoaineet ja lisäksi toimiala oli ihan muu kuin tietoliikenne. Vaikka sähköautot tekivät tuloaan, oli selvä että varsinkin raskaassa liikenteessä biopolttoaineilla tulisi olemaan selkeä rooli. Tuntui hienolta olla mukana omistamassa yhtiötä, joka kehittää ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja vanhojen tilalle.

NOLO HERMOROMAHDUS JA NOKIAN RENKAAT 2014

Omistukseni Nokian Renkaista oli lyhyt mutta vaiherikas. En valitettavasti muista tämänkään osakkeen osalta, mikä oli perimmäinen syy ostoon. Ehkä olin lueskellut keskustelupalstoilta, että kyseessä olisi hyvä yhtiö ja että osakkeen hinnassa voisi olla nousuvaraa. Sen muistan, että olin saanut rahaa säästöön ja minulla oli hirveä himo päästä ostamaan jotain. Niinpä pohdinta ei ollut kovin perusteellista, vaan rahat polttelivat taskussa ja halusin kansvattaa sijoitussalkkuani.  Nettikeskusteluista vakuuttuneena ostin osaketta tuhannella eutolla. Seuraavana päivänä havahduin talviunestani ja tajusin, että käynnissähän on ruplan kriisi. Venäjän valuutan arvo oli romahtanut ja tuotteiden vienti Venäjälle olisi hankalampaa. Viikonlopun aikana luin lisää keskustelupalstoja ja sain päälle kunnon paniikin. Edessä olisi hurja kriisi ja pelkäsin menttäväni sijoittamani pääoman. Luin uutisia aiheesta yötä myöten, enkä pystynyt ajattelemaan selkeästi, tuntui että tilanne vaikuttaisi erityisen voimakkaasti Nokian Renkaisiin. Kauppalehden keskustelupalstan aailmanlopun maalailijat olivat saaneet minusta otteen ja odotin maanantaita ja pörssien aukeamista kuin kuuta nousevaa. Maanantai alkoikin sitten mukavasti refresh-nappia rämpyttäen. Näin kuinka kurssi laski ja tunsin kuinka vaivalla säästetyt roposet valuivat käsistäni. Lopulta tein sen päätöksen, että myyn omistukseni tappiolla.

Tämä Nokian Renkaiden lyhytaikainen omistus maksoi minulle pienen tappion ja  turhien toimeksiantopalkkioiden lisäksi itsevarmuuteni. Otin kerralla roimasti takapakkia kylmänviileyteni suhteen. Olin aiemmin päättänyt, että olen pitkäpiimäinen holdaaja ja nyt olin yhdessä viikonlopussa ajanut itseni paniikkiin ja luopunut tästä periaatteesta. Hemmetin noloa. Ei auttanut kuin nuolla hetki haavojaan ja alkaa rakentaa itseluottamusta ja omaa näkemystä uudelleen. Noista päivistä Nokian Renkaisen osake on lähes kaksinkertaistanut arvonsa.

OSINKOARISTOKRAATIT JA USA 2015

Tässä vaiheessa olin jo löytänyt googlen. Netissä kerrottiin erilaisista sijoitusstrategioista; oli arvosijoittajaa, kasvusijoittajaa, päivätreidaajaa ja osta ja unohda –taktiikkaa. Silmiini osui vinkki siitä, että salkkuun kannattaisi haalia hyviä osinkoyhtiöitä. Kun yhtiö maksaa osinkoa vuosittain, sijoitetaan osingot edelleen ja vuosi vuodelta niin sijoituksissa oleva potti kuin osinkopottikin kasvaa. Periaatetta kutsutaan korkoa korolle –ilmiöksi. Varsin havainnollistavia kuvia löytyy esimerkiksi täältä.

Ilmaista rahaa? Kuulostaa hyvältä, lähettäkää vaan tähän suuntaan! Googlaamalla osinkoaristokraatit (divident aristocrats) löysin kirjoituksia, joissa oli listattu yhtiöitä, jotka olivat nostaneet osinkoaan vuosittain vähintään 15 vuoden ajan. Olin myös lukenut maantieteellisestä hajautuksesta ja ajattelin, että olisi hyvä ostaa Yhdysvaltalaisia osakkeita. Aikalailla fiilispohjalta valitsin osinkoaristokraateista teleoperaattori AT&T:n, sekä lääkkeitä ja päivittäistavaroita valmistavan Johnson & Johnsonin.

NORDEA, REVENIO JA VASTUULLINEN HERÄÄMINEN 2015

Vuonna 2015 aloin löytää myös omaa näkemystä osakeostoihin. En muista tutkailinko jo p/e- ja p/b –lukuja, mutta silmäilin kyllä yhtiöiden liikevaihdon ja liikevoiton kehitystä, sekä tuumailin tulevaisuuden näkymiä melko tarkkaankin.

Myös vastuullinen sijoittaminen kiinnosti valtavasti. Mietin arjessa kulutustottumuksiani tarkkaan, joten tuntui vain loogiselta ulottaa samaa harkintaa myös sijoituksiin. Mitä enemmän asiaan tutustuin, sitä haastavammaksi vastuullinen sijoittaminen kuitenkin muodostui. Oli toki helppoa sulkea tietyt ympäristö- ja ihmisoikusasioiden kannalta riskiset alat pois, kuten perintäyhtiöt, kaivosteollisuus ja vaateteollisuus. Samalla kuitenkin on myönnettävä, että muiden kuin itsestäänselvien ”pahisyhtiöiden” osalta vastuullisuutta oli vaikeampi kartoittaa. Vaikka esimerkiksi terveysteknologian innovaatiot editävät terveyttä, voinko olla varma että laitteisiin käytetyt metallit on louhittu vastuullisesti? Ja vaikka Nete Oil panostaa uusiutuviin polttoaineisiin, kuinka paljon annan painoarvoa uudelle tuotekehitykselle, suhteessa fossiilisten polttoaineiden tuotantoon. Nämä ovat kysymyksiä, joita sijoittajan tulee pohtia ja peilata omaan arvomaailmaansa.

Terveysteknologia kiinnosti, sillä väestö vanhenee kaikkialla länsimaissa. Lisäksi halusin sijoittaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tuntui hienolta, että kotimainen Revenio oli kehittänyt silmänpainemittarin, jota kaupattiin Yhdysvaltain markkinoille. Satuin löytämään yhtiön sopivaan aikaan ja ostin osaketta hintaan 6,70 €. Tänään osakkeen arvo on 15,70 €. Eipä tässä harmita muu, kuin etten ostanut osakkeita aikanaan enempää.

Myös Nordean ostaminen oli jo harkittuja päätöksiä. Salkussani ei ollut finanssisektoria lainkaan ja Nordea oli (ja on) hyvä osingonmaksaja. Finanssiala tuntui vastuullisuuden kannalta paremmalta vaihtoehdolta, kuin vaikka jokin kulutustavaroita valmistava yhtiö. Olen itse pankin asiakas ja sen tuotteet ja digitaaliset palvelut olivat minulle tuttuja. Koin, että yhtiö tulee pärjäämään finanssisektorin murroksessa, aika näyttää olenko oikeassa. Nordeaa on tullut lisäiltyä myöhemmin useampaan otteeseen.

FORTUM 2016

Olin seurannut valtion omistamaa Ekokemiä jo jonkin aikaa. Tuttavani oli yhtiössä töissä ja oli mielenkiintoista kuulla kuinka kehittyneitä jätteidenkäsittely- ja kiertotalousmenetelmiä yhtiöllä oli. Oletin, että Ekokem listautuisi pörssiin ennemmin tai myöhemmin ja yllätys olikin suuri kun Fortum osti Ekokemin. Olin toivonut Ekokemin listautumista vuosia, joten kaupan myötä päätin ostaa Fortumia.

Myöhemmin Fortum on ostanut myös osan saksalaisesta energiayhtiö Uniperista. Kaupan myötä Fortumin energiapalettiin tuli aimo annos fossiilista energiatuotantoa. On kuitenkin syytä olettaa, että hiilivoimaa ajetaan alas, sillä yhtiön strategiassa painotetaan kuitenkin vähäpäästöistä energiantuotantoa ja kansainväliset ilmastotavoitteet ohjaavat siihen suuntaan.

FONDIA 2017

Lakifirma Fondian listautuminen on ensimmäinen anti, johon olen osallistunut. Annilla tarkoitetaan siis pörssiin listautumista. Osakeannissa kerätään yhtiölle rahoitusta ja laajempaa omistajakuntaa. Syiksi listautumiselle Fondia kertoi liiketoimintamallin kehittämiseen, digitaalisten työkalujen jatkokehitykseen ja kansainvälistymiseen.

HUHTAMÄKI 2017

Huhtamäki on yksi niistä yhtiöistä, joita olin seurannut jo pitkään.  Vuoden 2017 keväällä osake oli laskenut houkutteleviin hintoihin, vaikka liiketoiminta oli vankalla pohjalla. Huhtis valmistaa elintarvikkeiden pakkausmateriaaleja niin kotimaisille toimijoille kuin Starbucksin tai Nesten kaltaisille kansianvälisille jäteille. Vaikka take away –kulttuuri aiheuttaa tällä hetkellä paljon jätettä, on ala suuressa murroksessa. Uusiutuvista ja maatuvista meteriaaleista valmistettavat pakkaukset ovat lyömässä läpi ja vastuullisuuden huomioiminen on entistä tärkeämpää. Huhtamäki on tässä kehityksessä hyvin mukana. Se toimii vastuullisesti, raportoi tuotantoketjunsa tarkkaan ja myy ja kehittää uudistuvista materiaaleista valmistettavia tuotteita. Ehkäpä olet itsekin tarttunut Huhtamäen kompostoitavaan Bioware-kahvikuppiin.

CITYCON – joulukuu 2017

Viime vuoden lopussa lopussa myin tappiolle kääntyneet Pihlajalinnan osakkeeni. Loppuvuodesta moni sijoittaja ”siivoaa” salkkuaan, sillä sijoitustoiminnan tappiot on mahdollista vähentää pääomaverotuksessa. Mietin varoille uutta sijoituskohdetta, ja tajusin että asuntojen lisäksi minulla ei ollut kiinteistöyhtiöitä salkussani. Cityconin kiinteistöt sijaitsevat kasvukeskuksissa, joten oletan että tiloihin riittää vuokralaisia jatkossakin. Esimerkkejä Cityconin kiinteistöistä ovat esim. Espoon Iso Omena, Vantaan Myyrmanni ja Tampereen Koskikeskus.

Kyseessä on aika tasaisen tylsä osingonmaksaja, jonka kurssi on ollut melko vakaa. Ja mikäs sopisikaan minulle paremmin kuin tasaisen tylsä! Vuosien mittaan olen siirtynyt enemmän ja enemmän vähäriskiseen ja tylsään suuntaan. En halua joutua stressaamaan sijoitusteni puolesta. Monet omistamistani yhtiöistä maksavat kohtuullista osinkoa, jonka pyrin sijoittamaan uudelleen. Tällä taktiikalla ei pääse äkkirikastumaan, mutta on myös epätodennäköisempää että sijoitusteni arvo yhtäkkiä romahtaa. Välillä menee kuukausiakin ilman, että käyn vilkuilemassa salkkuani. Tasaisen tylsä vaurastuminen sopii minulle paremmin kuin hyvin!

VUOSI  2018

Vuoden 2018 alussa uusi perheenjäsen ilmoitti tulostaan. Sen jälkeen olen keskittynyt osakkeiden etsinnän sijaan tilille säästämiseen. On hyvä olla rahaa säästössä, kun tulot pienenevät vanhempainvapaan aikana. Teen kaikki sijoitukseni pitkällä tähtäimellä, enkä halua joutua myymään mitään huonoon aikaan siksi, että tarvitsenkin rahat käyttöön. Lisäksi pörssi tuntuu tällä hetkellä hyvin hintavalta. Niinpä on ollut helppoa olla ostelematta osakkeita ja säästää vain tilille ja sukanvarteen.

Tällä kirjoituksella halusin avata sijoituksiani rehellisesti ja myös sitä, kuinka takki auki olen aikanaan sijoittamisen aloittanut. Raha-asioista ei kannata päättää noppaa heittämällä, mutta ehkä oma historiani osoittaa sen, että myös matkan varrella voi oppia, eikä tarvitse olla sijoitusguru synyessään.

Blogissani en anna sijoitusneuvoja, vaan ennemminkin ajattelen ääneen. Sijoituspäätökset kannattaa aina harkita tarkkaan, ja ymmärtää että riski pääoman menettämiselle on aina olemassa.

Täältä löydät sijoutussalkkuni viimeisimmät kuumumiset: Muutoksia sijoitussalkussani 1/2020