Tämä vuosi on ollut erityinen – myös pörssissä. Jo aiemmin olen kirjoittanut markkinareaktioista ja esimerkiksi siitä, mitä ajatuksia kevään kurssireaktiot aiheuttivat. Kerroin myös kuinka hyödynsin kevään kurssiromahdukset omissa osakeostoissa.

Sain eilen aivan erinomaisen kysymyksen Instagramissa. Minulta kysyttiin mikä osakekursseja oikein heiluttaa. Ja nyt vastaukseksi ei kelpaa epävarmuus, talouden suhdanteet tai tulevaisuuden näkymät. Kysyjä halusi tietää ihan konkretian tasolla, kuka oikein päättää mihin ne kurssit liikahtavat.

Miten loistava kysymys! Ja miten helposti tällaiset erittäin oleelliset asiat jäävät selittämättä. Avataan hommaa siis tällä bloginkin puolella.

Vapailla markkinoilla kysyntä ja tarjonta määrittelevät hyödykkeen hinnan. 

Esimerkiksi Helsingin suosituimmilla asuinalueilla asuntojen hinnat jatkavat nousuaan ties kuinka monetta vuotta. Kallioon ja Punavuoreen olisi halukkaita muuttajia enemmän kuin on tarjolla olevia asuntoja. Myöskään rakentamatonta maata ei näillä alueilla ole. Pääkaupunkiseudulle muuttaa jatkuvasti enemmän väkeä, mutta asunnot näillä alueilla eivät juurikaan lisäänny. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa ja myyjät voivat pyytää aina vaan enemmän, sillä joku on aina valmis maksamaan aina vaan enemmän.

Sen sijaan monella muuttotappiopaikkakunnalla tilanne on toisenlainen. Kun väki vähenee, yhä useampi asunto jää tyhjilleen. Kun ostajalla on varaa valita, voi hän saada ostettua asunnon reilusti alle pyyntihinnan. Vaikka hinnat laskevat, asunnoille ei välttämättä silti löydy ostajia. Moni myyjä on valmis myymään tappiollakin, kunhan vaan pääsee eroon asunnosta ja korjausvastuista.

Osakemarkkinat eivät poikkea kysynnän ja tarjonnan osalta muusta markkinasta. Lopulta sijoittajat päättävät mihin suuntaan kurssit kehittyvät. 

Esimerkiksi maaliskuussa koronapandemiasta johtuvat rajoitustoimet saivat pörssikurssit suorastaan romahtamaan. Mistä reaktio johtui? Sijoittajien toiminnasta; myyjiä oli enemmän kuin  ostajia.

Sijoittajat – niin me piensijoittajat kuin salkunhoitajat ja instituutiot – katsovat aina tulevaisuuteen. Keväällä tilanne näytti todella pahalta niin talouden kuin koronaviruksen vaarallisuuden suhteen. Matkustamista rajoitettiin, yt-neuvotteluita pelättiin, ravintoloita suljettiin, tuotantoa laitettiin seis ja kulutustottumukset muttuivat. Näytti siltä, että pandemialla on negatiivinen vaikutus talouteen ja yhtiöiden tulokset heikkenevät. Tilanne oli arvaamaton.

Juuri epävarmuus on myrkkyä osakemarkkinoille. Tällaisessa tilanteessa moni sijoittaja päätti myydä omistuksiaan ja etsiä rahoilleen paremman tuoton muualta. Kun myydään joukolla, kurssit laskevat. Ja kun kurssit laskevat, yhä useampi haluaa välttää suuremmat tappiot ja päätyy myymään. Ja sittenhän ne kurssit vasta laskevatkin.

Vaikutusta on toki meillä piensijoittajilla, mutta instituutiot ja muut suursijoittajat ne vasta markkinoita heiluttavat. Esimerkiksi eläkeyhtiöiden on vältettävä liiallista riskiä ja ne saattavat joissain tilanteissa joutua pakkomyymään osakeomistuksiaan.

Tällä viikolla puolestaan pörssissä nähtiin huimia nousuja. Matkailu- ja ravintola-alan yritysten, kuten Noho Partnersin  ja Finnairin kurssit nousivat kymmeniä prosentteja päivässä. Se on tosi paljon! Mistäs tämä sitten johtui?

Tiistaina Phizer uutisoi editstyneensä koronarokotteen kehittämisessä. Pitkään jatkuneiden huonojen uutisten jälkeen vihdoin näkyy valoa tunnelin päässä. Ehkä nämä rajoitukset eivät olekaan ikuisia vaan kohta päästään taas reissaamaan ja baariin. Hurraaa, juhlat jatkuvat! Tulevaisuuteen luottavat sijoittajat ostivat sankoin joukoin kriisistä kärsineitä firmoja – ja kurssinousu oli valmis.

Ovatko sijoittajat sitten aina oikeassa? Eivät tietenkään!  Esimerkiksi kevään reaktio on myöhemmin näyttäytynyt ylimitoitetulta. Kaikkiin toimialoihin koronatoimet eivät vaikuttaneet niin pahasti kuin pelättiin ja osavuosikatsaukset ovatkin yllättäneet positiivisesti.

Usein sijoittajista puhutaankin sopulilaumana. Tällä viitataan siihen että on helppo peesata muita. Kun kurssit laskevat ja paniikki tarttuu, on helppo lähteä mukaan myyntilaidalle, vaikka oli alunperin suunnitellut pitävänsä jonkun osakkeen salkussaan kymmeniä vuosia.

Juuri näissä yllättävissä tilanteissa sijoitussunnitelman  merkitys korostuu. Siitä lisää viimeisimmässä SijoitusSunnuntai -videossa Instagramissani.

Löydät minut myös Instagramista
Tsekkaa myös Taloudellinen Mielenrauha -podcast Suplasta tai Spotifysta.