Sijoittaminen on parhaimmillaan hidasta ja tylsää
Viime vuosina sijoittaminen on näkynyt mediassa todella paljon. Naistenlehdissä kirjoitetaan rahasta siinä missä kevätmuodista ja uusia talousaiheisia podcasteja putkahtelee tasaiseen tahtiin. Myös Helsingin Sanomat on panostanut uuteen talouspainotteiseen Visio-julkaisuun ja yhä useampi sosiaalisen median vaikuttaja puhuu myös sijoittamisesta.
Muutos on valtava. Kun itse aloittelin osakesijoittamista noin yhdeksän vuotta sitten, ei samastumiskohteita juuri ollut. Sijoittamisesta puhuttiin lähinnä alan lehdissä ja haastatteluissa esiintyivät lähinnä vuorineuvokset ja jääkiekkomiljonäärit. Tavissijoittajat loistivat poissaolollaan.
Olen valtavan iloinen, miten rahapuhe on lyhyessä ajassa normalisoitunut ja sijoitushaastatteluun kelpaa myös kymppejä rahastoon laittava yh-äiti.
Samalla kun sijoittaminen näkyy kaikkialla, saattaa aloittelevalle sijoittajalle tulla sellainen fiilis, että hommassa pitäisi olla aktiivisempi kuin onkaan. Koko ajan tapahtuu jotain. Tiedättehän; wallstreetbetsit, osavuosikatsaukset, päivittäiset kurssiheilunnat. Ja päivän päätteeksi kymppiuutisten alalaidassa rullaa päivän päätöskurssit.
Hyvänen aika, Helsingin pörssi sulkeutui puoli prosenttia plussalle! Pitäisiskö siihen jotenkin reagoida ja olla muutenkin aktiivisempi?
Ei. Ei minun mielestäni.
Vaikka itse olen jo kauan sitten julistautunut patalaiskan sijoitusstrategian noudattajaksi, jopa minulla tulee välillä sellainen fiilis, että pitäisi tehdä enemmän. Usein esimerkiksi haastattelujen ja webinaarien pääteeksi kysytään viimeisimmät ostot tai muut jännittävä käänteet salkussa. Ja välillä tuntuu, että kysyjä toivoisi vastaukseni olevan mehukkaampi.
Mutta totuus on, etten tänäänkään vilkaissut salkkuani. Enkä toden totta ostanut tai myynyt mitään. Ja tätä se sijoittaminen useimmiten on. Sitä ettei tee mitään.
Ja uskallanpa väittää, etten ole yksin tekemättömyyteni kanssa yksin. Parhaimmilaan sijoittaminen on tylsää, hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa. Sitä, että päivät täytyyvät ihan muuta kuin itse sijoittamisesta.
Ei ehkä tule pikavoittoja tai äkkiriskastumista, mutta eipä todennäköisesti tule niitä ikävämpiäkään ylätyksiä.
Menestyksekkään sijoittajan ei tarvitse – tai edes kannata – tavoitella muhkeita pikavoittoja. Ei tarvitse olla mehukkaita tarinoita salkun käänteistä kerrottavana. Eikä haittaa, vaikkei tunne kryptovaluuttoja tai johdannaisia. Eikä tosiaan tarvitse jatkuvasti seurata markkinaa. Lopulta ei tarvita kuin johdonmukaisuutta, aikaa ja vähän sitä rahaa.
Vinkkejä sijoitussuunnitelman tekoon löydät SijoitusSunnuntai-videostani.
Mielenkiintoinen blogiteksti! Itse olen kiinnostunut sijoittamisesta, mutta en vain ole saanut aikaiseksi aloittaa sitä. Minun pitäisi hieman paneutua vielä sijoittamiseen tarkemmin ja tutkia eri vaihtoehtoja. Kaikki sijoittamiseen liittyvät tekstit ovat mielenkiintoisia lukea ja innostavat itseäni lisää tutkimaan aihetta.
Olen samaa mieltä kanssasi, että onneksi nykyään sijoittamisesta puhutaan enemmän mediassa ja myös tavis ihmisten sijoittamisesta puhutaan, eikä sijoittamista yhdistetä vain varakkaisiin ihmisiin. On hyvä, että rahasta puhuminen on nykyään yleisempää ja normaalimpaa. Nykyään yhä useammat nuoret aloittavat sijoittamaan, joka varmasti johtuu siitä, että sijoittamisesta puhutaan nykyään enemmän ja siitä on tarjolla paljon tietoa mediassa. Uskon, että todella monet nuoret minun lisäkseni miettii sijoittamisen aloittamista, mutta eivät ole vielä tarpeeksi perehtyneet aiheeseen.
On mielestäni hyvä opettaa jo lapsille rahan käyttöä, säästämistä ja sijoittamista. Olisin toivonut, että esimerkiksi peruskoulussa tai lukiossa olisi ollut jokin kouluaine, jossa olisi puhuttu sijoittamisesta ja ylipäätään rahasta enemmän. Uskon myös, että sijoittaminen ”periytyy”. Jos vanhemmat sijoittavat, niin on mahdollisesti heidän lapsensa sijoittavat tai tulevat sijoittamaan myös.