Kun suomalainen ja espanjalainen rakentaa kerrostalon
Mikä on suomalaisen ja espanjalaisen suurin ero?
No tiedättehän, kun suomalainen kerrostaloalue on täynnä lisäisi espanjalainen sinne vielä pari kerrostaloa, muutaman sisäpihan, allasalueen ja kattoterassin.
Kun suomalaisen kerrostalon takapihalla on laaja nurmikenttä, yksinäinen mattoteline sekä villiintynyt hiekkalaatikko lisäisi espanjalainen sinne vielä aurinkovarjoja, mandariinipuita, kaktuksia, palmuja, suihkulähteitä, patsaita, portteja, aitoja, laattalattian, musiikkia, punaviiniä, tapaksia ja allasbileet.
Kun suomalainen on saanut harmaan kerrostalonsa valmiiksi miettisi hän vielä meneekö valkoiset parvekkeen kaiteet jo hieman överiksi, muuttuuko yleisilme levottomaksi. Mitä muut siitä ajattelevat, pahastuuko naapurit entä työkaverit? Espanjalainen puolestaan soittaisi työmiehilleen ja käskisi heidän hankkia niin paljon erikuvioisia seinälaattoja kuin maasta löytyy. Hän rakentaisi jokaisen parvekkeen kaiteen erityyliseksi, maalaisi talot sekä naapuruston kirkkailla ja värikkäillä sävyillä. Hän kiinnittäisi seiniin eri kokoisia ikkunoita, tilaisi kummallisia ovia eri puolilta maailmaa ja kiinnitäisi niistä jokaisen eriparisilla saranoilla. Hän ripottelisi sinne tänne pieniä yksityiskohtia ja somisteita täyttäen rakoja ja väljää tilaa niin kauan kunnes mihinkään ei mahtuisi enää mitään.
Kun suomalainen on saanut työnsä tehtyä tekee hän vielä pohjatarkastuksen, rakennetarkastuksen, hormitarkastuksen, sähkö- ja LVI- tarkastuksen, perustarkastuksen, käyttöönottotarkastuksen, turvallisuustarkastuksen ja lopputarkastuksen. Kun espanjalainen on saanut työnsä tehtyä on siestan aika sitten punaviinin. Paikalle palataan seuraavalla viikolla, mutta kukaan ei tarkalleen tiedä minä päivänä saati mihin kellon aikaan. Kun joku vihdoin muistaa tulla paikalle huomataan jo orastava home, vuotava katto sekä ammottava reikä seinässä. Vale vale, toteaa espanjalainen tyytyväisenä ja poistuu työmaalta kohti seuraavaa urakkaa.
