Ennakkoluuloja ja skeittaava musliminainen

Olen viime aikoina jäänyt useamman kerran itselleni kiinni lokeroivista ja ennakkoluuloisista ajatuksista. Muutama päivä sitten olin kävelemässä kotiin päin. Tien toisella puolella näin kauniisti hunnutetun musliminaisen. Nainen kiinnitti huomioni, koska hän oli liikkeellä skeittilaudalla. Nainen skeittasi taitavasti illan viimeisten auringonsäteiden valuen katujen ylitse. Hän potki asfaltista vauhtia jaloissaan koristeelliset sandaalit. Toisella kädellään hän piteli vaatteidensa helmoja, toinen käsi haki ilmasta tasapainoa.  Tuo nainen oli siisteintä mitä olin pitkään aikaan nähnyt. Ensisilmäys edusti naisten mahdollisuutta tehdä ja olla ihan mitän vain vaatetuksesta, uskonnosta tai oletuksista huolimatta. Skeittaava nainen oli rohkeuden ilmentymä. Olihan hänen sentään täytynyt kapinoida yhteisön normeja vastaan ja  rikkoa rajoja olemalla erilainen kuin tyypillinnen hunnutettu muslimi.

Hetken päästä ajatuksiini hiipi hieman toisenlaiset mietteet. Tiedostus omista ennakkoluuloista ja stereotypioista. Mitä minä tiedän paikallisen muslimiyhteisön normeista saatika tyypillisestä musliminaisesta?

En ole aikaisemmin kiinnittänyt huomiota ennakkoluuloisiin ajatuksiini. En ole viitsinyt mennä asian suhteen itseeni, koska onhan mulla monia muslimiystäviä, olen jopa asunut kuukausia muslimiperheen kodissa. Näiden kokemusten varjolla olen kai  kuvitellut olevani vapaa ennakkoluuloista muslimeiden suhteen. Oppia ikä kaikki.  Tällä kertaa en oppinut itsestäni mitään kovinkaan positiivistä, mutta hyvänä asiana pidän sitä, että jatkossa tiedostan herkemmin omat ennnakkoluuloiset ajatukseni ja näin ollen pystyn ehkä vaikuttamaan niihin.

Toinen esimerkki omista ennakkoluuloistani tapahtui viime viikolla. Olin normaalia myöhemmin lenkillä. Ilta alkoi jo hämärtämään kun juoksin eksyneenä yrittäen paikantaa reittiä kotiin. Hölkkäsin tienvartta pitkin kun huomasin erään hieman kalliimman näköisen auton  luona ulkomaalaisen näköisen tumman miehen. Mies kyyristeli auton etuoven luona. Ensimmäinen ajatukseni oli, että mies oli murtautumassa autoon ja arvatkaa mitä sitten tein? Vaihdoin jumalauta tien puolta! Hölkkäsin eteenpäin taakseni vilkuillen kunnes pysähdyin. Olin jotenkin niin hämmentynyt ja pettynyt omista ajatuksistani, että paljoakaan muuta ajattelematta käännyin ympäri, kävelin miehen luokse ja tiedustelin tarvitseeko hän apua. Kävi ilmi, että mies oli pudottanut autonavaimensa pieneen rakoon rotvallin ja auton väliin. Sisällä autossa istui miehen pieni lapsi iloisesti suuntaani vilkutellen.

Olisinko vaihtanut tien puolta jos auton luona olisi kyyristelly vaalea tai paikallisen näköinen ihminen? Olisiko ensimmäinen ajatukseni ollut automurto? Tuskin. Tällaiset ennakkoluulot saattavat tiedostamattamme vaikuttaa hyvinkin paljon valintoihimme jopa käytökseemme. En hyväksy minkäänlaista  rasismia, siksi onkin melko kurjaa huomata, miten omat yleistykset sekä oletukseni vaikuttavat itseeni niin paljon, että vaihdan tien puolta tumman ihmisen nähdessäni.

En ole rasisti, vai olenko sittenkin ? Onko kaikki muutkin?  Onko se sisäänrakennettu asia, joka piileskelee jossakin ihmisyytemme uumenissa ja saa meidät toimimaan vastoin omia arvojamme?

Oli miten oli, jatkossa pyrin entistä enemmän käsittelemään ihmisiä enemmän yksilöinä. Oppimaan ja ymmärtämään itse, en luomaan käsitystäni kuulopuheiden, median tai oman kulttuurini perusteella. Pyrin myös tarkkailemaan omia ajatuksiani sekä tunnistamaan ja estämään mahdollisen epätasa-arvoisuuden sekä syrjinnän omissa valinnoissani ja käytöksessäni.

P.s Hop into my boots- blogia pitävät Markus ja Hanne kutsuivat mut mukaan osallistumaan blogiyhteistyöhön, jossa ulkomailla asuvat suomalaisbloggaajat kertovat haastattelun muodossa itsestään ja elämästään. Joukossa on oman haastatteluni lisäksi myös joukko muiden bloggaajien haastatteluita blogilinkkeineen:)

Tässä linkki haastatteluihin:

https://hopintomyboots.com/…/blogiyhteistyo-ulkomailla-asu…/

Suosittelen tutustumaan Hop into my boots- blogin muihinkin postauksiin.

Kommentit (8)
  1. Hyvä teksti! Ja juurikin se todellisuus miten yhteiskunta ja media on tehnyt meistä kaikista haluamatta rasisteja, jatkaen vuosituhansien sortoa. Kyseenalaistuksen ja käytösmallien uudelleen rakentamisella pääsee pois näistä iskostetuista toimintamalleista, toivottavasti kaikki pääsee =)

    1. I don´t speak Polish
      10.9.2020, 22:50

      Työsarkaa on, mutta jostain pitää aloittaa. Mikä sen parempi aloitus kuin aloittaa omasta itsestä:)

  2. Hyvä kirjoitus, hyviä huomioita ja tulevaisuuden ”toimenpiteitä” 🙂 Tunnistan itsessäsi samoja piirteitä ja väitän etten ole rasisti. Hyväksyn ennakkoluulottomasti vieraat ja erilaiset ihmiset, mutta siitä huolimatta joudun joskus tietoisesti siirtämään ”yleistyksiä” pois mielestäni. Tärkeä aihe ja tärkeää huomata omassa toiminnassa ja ajatuksissa. Kiitos kirjoituksesta!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *