Täytyykö maassa elää maan tavalla?
”Maassa maan tavalla tai maasta pois”- Tätä neuvoa olen totta totisesti saanut kuulla milloin missäkin yhteydessä näiden muutamien ulkomailla asuttujen vuosien aikana. Liikaa kuultuna sanonnasta on tullut ärsyttävä ja joissakin asiayhteyksissä jopa tarpeeton.
Kuulen tuon lauseen usein silloin kun sanon jotakin negatiivistä asuinmaastani. Kun poden sopeutumiskriisiä, kulttuurishokkia tai harmitusta saan ikään kuin ohjeeksi hyväksyä asiat niin kuin ne asuinmaassani ovat. Turha valittaa, harmistua tai kitistä. Jos et pysty elämään maassa maan tavoilla niin mitäs siellä sitten teet, tule pois.
Elämä olisi helppoa, jos asia olisi niin mustavalkoinen. Ensinnäkin vieraan kulttuurin omaksuminen ei tapahdu tuosta vain. Väitän, että syvemmän kulttuurin ymmärrykseen menee vuosia ehkä jopa vuosikymmeniä. Toisekseen yhdenkään maan tavat, eivät edes omani ole niin täydellisen aukottomia, että niitä pitäisi sokeasti seurata. Ajan kuluessa oppii kyllä huomaamaan mitkä suomalaiset tavat ovat niitä, joista kannattaa pitää kiinni ja mitkä niitä joista on hyvä luopua.
Kaikesta tästä huolimatta olen kuitenkin sitä mieltä, että ”maassa maan tavalla”- sanonta pitää sisällään jonkinlaisen viisauden ja ohjenuoran. Mielestäni toisen kulttuuria ja perusarvoja tulee kunnioittaa, käytöstapoja unohtamatta. Ylimieliseksi ei kannata ryhtyä, eikä kuvitella, että omat tavat olla ja elää olisi lähtökohtaisesti muiden tapoja parempia. Ja tämä ei suinkaan koske vain maassa olevia ulkomaalaisia. ”Maassa maan tavalla” -sanonta koskettaa myös maan alkuperäisiä asukkaita. Omasta kulttuurista ei tarvitse kenenkään luopua, mutta toisenlaisia tapoja ja ihmisiä tulee kunnioittaa. Vaatimus siitä, että toisen tulisi elää juuri sinun tapojesi mukaan, ei ole oikeudenmukaista eikä edistä yhdenvertaisuutta saati tasa-arvoa.
[…] evätään oikeus kritisoida myös uutta kotimaata (tämä keskustelu oli käyty Jennan Täytyykö maassa elää maan tavalla? postauksen […]
Kyllä. Mielestäni arvostetaan ja toteutetaan parhaaseen asti sitä kulttuuria missä elämme. Kuitenkin myös hyväksymällä sen ettei se tapahtu käden käänteessä ja antamalla kasvuvaraa.