Tunnistatko suomalaisuuden merkit?

Joku kysyi onko käsitykseni suomalaisuudesta muuttunut näiden kahden ulkomailla vietetyn vuoden aikana. Käsitys suomalaisuudesta ei ole sinäänsä muuttunut, mutta se on selkiytynyt. Tiedostan paremmin ne asiat joita teen, koska olen suomalainen. Olen myös Suomessa ollessani huomannut kiinnittäväni huomiota asioihin, jotka eivät normaaliuutensa vuoksi olleet millään tapaa huomionarvoisia vielä muutama vuosi takaperin.

Suomalaisten vaatetus

Mukavuus ennen kaikkea! Suomalaisia ei turhan takia nähdä korkkareissa ja pikkutakeissa. Viihdymme paremmin crocseissa, gore-texissä, urheilu- tai työvaatteissa. Suomalainen ei myöskään liioin kuluta parfyymia, näyttäviä koruja eikä kalliita käsilaukkuja. Olemme tarkoituksella hieman vaatimattomia. Emme halua erottua joukosta, pröystäillä saati antaa ihmisille sellaista käsitystä, että luulemme olevamme jotakin!

Marjojen pakastus

Suomalainen jos joku rakastaa marjoja! Jo kesäkuussa suomalaiset aloittavat mansikan torihinnan kyttäämisen. Ajoitus mansikan oston suhteen on tärkeää, sillä kukaan ei halua olla se, joka on tyhmyyksissään maksanut liikaa, mutta ei myöskään se, jolle jäi käteen pelkät mehumarjat. Mansikkasadon suhteen jaksetaan päivitellä niin yöpakkasia kuin helleaaltoakin, sillä suomalainen jos joku tietää, että kumpikaan vaihtoehto ei ole mansikalle suotuisa. Mansikka ei kuitenkaan yksin suomalaiselle riitä, sillä kunnon mehu saadaan herukoista ja kiisseliin vaaditaan myös vadelmaa. Mustikkaa tarvitaan piirakkaan ja tyrni takaa monipuolisen vitamiinin saannin. Marjoja ostetaan torilta, nypitään pensaista ja haetaan metsistä. Marja-apajat ovat suomalaisen pyhä salaisuus, joka viedään mukana hautaan asti. Parhaat apajat tarjoavat arkkupakasteellisen jäisiä marjoja. Jos hyvin käy on pakastin tyhjä juuri sopivasti seuraavaan marjakauteen. Kevät onkin suomalaisille jännittävää aikaa, sillä silloin viimeistään selviää loppuvatko marjat pakastimesta ennen seuraavaa satoa. Mikään ei turhauta suomalaista enempää kuin kaupasta ostetut, mauttomat ja aivan liian kalliit pakastemarjat!

Kenkien käyttö sisällä

Suomalainen tömistää jalkansa ennen rappukäytävää ja putsaa kengänpohjat ovimattoon vain riisuakseen ne jalastaan pois heti eteisessä. Kenkiä varten on kenkätelineitä, mattoja tai kaappeja. Suomalainen ei  mene sisälle kengät jalassa ja olettaa saman säännön koskevan myös vieraita. Jos joku erehtyy kävelemään suomalaisen kodissa kengillä, koetaan se epäkohteliaana ja huonona käytöksenä, jota päivitellään muille vielä viikkoja ehkä jopa vuosia tapahtuneen jälkeen.

Pöytäkattaus

Merkittävän moni suomalainen omistaa kokoelman jotakin kallista astiasarjaa. Suomalaisilla on lähes pakonomainen tarve haalia keittiönsä kaapit täyteen keräilemäänsä astiastoa. Pöytä katetaan saman sarjan, saman sävyisillä astioilla. Vieraita varten pöytään asetellaan usein myös pöytäliinat ja servetit. Kattaus antaa usein ymmärtää hieman hienompaakin ateriaa, mutta todellisuudessa lihapullat ja muusi on melko nopeasti hotkaistu. Aterian aikana ei ole välttämätöntä hirveästi edes puhua ja  pöydästä voi kukin nousta syötyään. Heti ruoan perään juodaan pannullinen suodatinkahvia, mieluiten Juhla Mokkaa.

Sääntöjen noudattaminen

Sääntöjä noudatetaan!

Ulos, säällä kuin säällä

Marjastamme, sauvakävelemme, mökkeilemme, kalastamme ja hiihdämme pakkasilla, vesisateilla tai myrskyn silmässä. Ei ole väliä vaikka maa sylkisi sisuksistaan sulaa laavaa eikä haittaa vaikka jääkausi tekisi tuloaan. Suomalainen ulkoilee!

Alastomuus

Suomessa alastomuus koetaan melko normaalina asiana. Niin saunoissa kuin pukuhuoneissakin ollaan tyypillisesti alasti.  Alasti voidaan saunoa koko suvun kesken,  pyöriä lumihangessa ja uida järvien rannoilla. Telkkarissa pyörii Alastomat selviytyjät, Alaston ase tai alastoman kokin pakarat. Alastomuus on meille ok, niin kauan kunhan sitä ei esiinny uimarannoilla yläosattomien naisten muodossa. Siinä menee meidän raja.

Irtokarkit

Suomalaiset rakastavat karkkia, erityisesti irtokarkkeja! Usein karkki mielletään lasten herkuksi, mutta perjantain lähestyessä on suomalaisten irttishyllyjen edustat täynnä myös innokkaasti hyppelehtiviä aikuisia. Monen metrin mittaisia irttishyllyjä suhataan edes takaisin irttiskauha kädessä,  silmissä vilpitön ilo ja onni.  Vaahtosienet, susupalat ja liitulakut ovatkin olennainen osa suomalaisen aikuisen viikonloppua!

Tervehtiminen

Suomalainen ei halaa, eikä pussaa. Kaikki ylimääräinen kontakti koetaan kiusallisena. Poskisuudelmat ovat pahin painajaisemme ja halailussakin tullaan jo puolitoistametriä liian lähelle omaa reviiriämme.  Myös naapurit aiheuttavat meille päänvaivaa. Suomalaiselle on hieman epäselvää tuleeko naapureita tervehtiä rappukäytävässä vai ei. Mitään riskiä ystävällisen eleen suhteen emme ota, joten tyypillinen suomalainen ratkaisu onkin vain katsoa poispäin naapurista tai pyrkiä liikkumaan rappukäytävässä vain silloin kuin siellä ei ole muita.

Talojen pihoja ei aidata

Suomessa ei ole monien muiden maiden tavoin tapana aidata omakoti- ja kerrostalojen pihoja. Aitojen sijaan pidämme tunkeilijat loitolla hankkimalla isoja koiria ja ripustelemalla pitkin pihapiiriä vihaisen lemmikin kuvalla varustettuja täällä vartioin minä- kylttejä. Kuusiaita on tietenkin asia erikseen, sillä sen tarkoitusperät ovat hieman erilaiset. Mikään ei harmita suomalaista enemmän kuin kyttäävät naapurit, jotka tunkevat nenänsä muiden asioihin. Tästä syystä yhden jos toisenkin tontin rajalla rehottaa tiheä kuusiaita, jonka läpi edes uteliaampien katseet eivät yllä!

Tunnistatteko te yllä mainituista asioista suomalaisuuden merkkejä?