ei pumpulipatonkia vaan näkkäriä.
Muutin eilen jouluksi asti Pariisiin. Jännää on, hukassa ollaan vaikka olenkin käynyt täällä muutaman kerran. Kieli takkuaa mutta eiköhän se kohta ala luistaa, puhumiselta ei täällä oikeen voi välttyä.
Kahdessa päivässä ei ole vielä kerennyt tulla ikävä Suomea, mutta ajattelin silti jakaa kivan näkkileipäohjeen, vaikkakin tämä ei ole mitään perinteistä Koulunäkkiä. Tein tätä pari viikkoa sitten ja ihastuin kovasti. Yksi lempibloggaajani, jonka toinen leipäkokeilu on tullut tutuksi jo monessa blogissa, sovelsi leivästä crackerit – eli näkkärit – ja niitä oli pakko kokeilla. Maustoin puolet satsista fenkolilla ja toisen jätin maustamatta.
Ihanat näkkileivät, kräkkerit, mitkä nyt onkaan:
135g auringonkukan siemeniä
90g pellavan siemeniä
50g kurpitsan siemeniä
40 g seesaminsiemeniä
150g kaurahiutaleita
2 rkl chia-siemeniä
4 rkl psylliumkuitu-jauhetta
1,5 tl suolaa
1rkl hunajaa tai agavesiirappia
3 rkl kookosöljyä, oliiviöljyä tai sulaa voita
3,5 dl vettä
>> Sekoita kuivat ja märät ainekset keskenään omissa eri kulhoissaan. Yhdistä, sekoittele ja lisää vettä jos seos tuntuu liian kuivalta. Tarkoitus on saada taikinaa.
>> Alkuperäisessä ohjeessa pyydetään seisottamaan taikinaa ties kuinka kauan, mutta itse kaulitsin sen suoraan leivinpaperille ja painelin veitsellä kevyesti näkkärien leikkauskohdat näkyviin. Sitten uuniin (175c) ja ulos noin puolen tunnin päästä tai vähän ennen, kun näkkärit näyttävät rapeilta. Voit tökkiä ja kokeilla ovatko valmiita.
Jos nämä ohjeet tuntuvat liian niukoilta, kannattaa katsoa alkuperäinen ja pidemmin selitetty ohje MyNewRoots -blogista. Kokeilkaa myös sitä vuokaleipää, aivan ihanaa. Hyvä puoli näissä kahdessa ohjeessa on se, että voit oikeasti heitellä mitä vaan siemeniä / pähkinöitä taikinaan. Itselläni ei ollut seesaminsiemeniä, mutta laitoin taikinaan vaan vähän enemmän auringonkukan siemeniä. Kokeilkaa, maistelkaa ja soveltakaa.
Taidan kohta kipaista lähikauppaan ostamaan aineksia, sillä voin kertoa että vitivalkoinen pumpulipatonki ei ole yhtä hyvää miltä se ehkä mielikuvissa vaikuttaa… puhumattakaan niistä reunattomista paahtoleivistä.
Bisous xxx