persiljapesto.
Pesto on aina ollut meidän keittiössä kova sana. Jo pienestä lähtien jos sain päättää mitä ruokaa tehtiin, oli se aina pestoa. Aina. Vanhat lapsuuskaverit muistavat myös että synttärijuhlillani oli aina rusettimakaronia ja pestoa, ja olen kuulemma 7-vuotiaana jakanut kavereillekin meidän perheen pesto-ohjeen…
Itsetehty pesto on aivan eri asia kuin kaupasta ostettu purkkipesto. Tottakai sekin on hyvää, varsinaista lohturuokaa jos haluaa äkkiä jotain hyvää ja valmista, mutta kokeilkaapa tehdä itse. Jo pelkkä väri viestii tuoreesta herkusta, sanomattakaan siitä koukutuksesta joka syntyy jo yhden lusikallisen jälkeen. Alkuperäinen resepti syntyy basilikasta mutta tehtiin sitä viime juhannuksena mökkipihan nokkosistakin. Nyt jääkaapista löytyi iso nippu persiljaa, jolle en keksinyt mitään muuta käyttöä kuin pistää pestoksi.
Persiljapesto (toimii myös basilikalla, lehtikaalilla, nokkosella ja muilla lehtivihreillä)
2 isoa nippua persiljaa
3 valkosipulin kynttä
suolaa ja mustapippuria maun mukaan
75g manteleita ja/tai pinjansiemeniä
n. 1 dl raastettua parmesania
runsaasti oliiviöljyä
>> Murskaa mantelit/siemenet monitoimikoneessa jauhoksi. Lisää joukkoon valkosipuli, persilja ja parmesan ja aja tasaiseksi. Valuta oliiviöljyä pikkuhiljaa koneen käydessä samaan aikaan, ja lopeta kunnes koostumus on mieleisesi. Mausta suolalla ja pippurilla.
Jos käytössäsi ei ole monitoimikonetta tai sauvasekoitinta, sekoita kaikki ainekset keskenään morttelissa. Pesto säilyy purkissa monta päivää, mutta maun puolesta takaan että sitä on vaikea säilöä pitkään.
Kiitos vielä kaikille lilyläisille ja muille lukijoille positiivisesta palautteesta, kiva kuulla että blogi miellyttää 🙂
