Ja sitten tulee ne päivät joina kuunnellaan autossa Leonard Cohenin vanhinta levyä ja ajetaan pitkin merenrantaa.

Terapiaryhmässä puhun enemmän kuin ikinä. Kerron siitä miten opin ajattelemaan ennen toimimista ja miltä se tuntuu (viisaalta, hyvältä). Puhun onnistuneesta viikosta ilon kupliessa iholla.

Ja hän saapuu taas, vesisade ja valo aamuisin, ahdistus. Yhtenä hetkenä puristan kolikoita kädessäni R-kioskilla, ostan ylihintaista mustikkakeittoa ja sipsejä koska pelkään olevani vatsataudissa. Paljastus: en ollut, taaskaan. 

Makaan sohvalla ja katson vanhaa suomalaista lempparisarjaani. Syön vähän, mutta hyvin. Omaan kotiin ostan vain luomumunia ja -juustoa. Juusto tosin jää syömättä, päätän jättää ensi kerralla kauppaan. 

Hän tekee ruokaa ja minä huokaan syödessäni sitä seuraavana päivänä. Maailma kylpee kevään kalpeassa hehkussa ja katupölyssä, kun kiidän töihin en yhtään myöhässä. 

Nastarenkaat ratisevat vasten asfalttia.

Tukka tuoksuu miedosti hieltä, kun on pyöräillyt kovaa pitkään.

Viikonloppuna kietoudun isomman kainaloon, isomman joka kuitenkin kaipaa kiveä jota vasten hioutua. Kerron mikä on totta ja mikä unelmaa ja miten niistä tulee oikeastaan aina samoja asioita. 

Katson peiliin hymyillen, enkä mieti mitään. Itken hieman ja nauran enemmän. Ei ole kiire mihinkään, minnekkään.

Tuijotan vessan kaakeleita ja kämmenet ovat taas täynnä valkoisia laikkuja, tärisen. Jos on onnellisuutta, on myös epäonnea. Jos päätät jatkaa matkaa, kaadun ja nousen ylös. 

Maaperässä on rhizobium-bakteereita, jotka sitovat typpeä ilmasta kasvien käyttöön.

Tässä kaupungissa on aivan liian monta huonoa pizzeriaa.

Näytänkö siltä että hajoan? Pidän kiinni viimeisistä paloista viimeiset hetket.

Se oli juuri tuo rakennus, kohisevat meren äänet huonoista kaiuttimista, epätoivo, harmaa maailma, en uskonut mihinkään.

Sinä tiesit, että lapset voivat pelätä suihkun viemäriin hukkumista, koska eivät tajua olevansa aivan liian isoja valumaan veden mukana rei’istä.

Ei turvaa, ei pysyvyyttä. 

Jänikset levittävät jänisruttoa. Lapamadon voi saada vain makean veden kaloista. 

Joku sanoi että ihmiset ilmaisevat voimakkaat tunteensa äidinkielellään. Minun ajatukseni ovat puoliksi englantia ja suomea.

Saatat hyvinkin olla kaunein ihminen, jonka olen koskaan tavannut.

Yhtäkkiä on aikaa katsoa kiiltävien koppakuoriaisten parittelua vielä jäisellä mullalla. 

Äiti, isä. Haaveina paremmat kuin todellisuus.

anxietyanxietyanxietyanxietyanxietyanxietyanxietyanxietyanxietyanxiety

Kuumetta? Vatsatauti? Heisimato? Anemia?

Pitää pyöräillä kotiin. 

Vauhti kiihtyy ja hidastuu, tulee välitiloja ja arkea.

You will never understand me, so stop trying.