Kadonneet kuvat
Tulevaan lastenhuonejuttuun liittyen selailin täällä Kiteen puolella
vanhasta blogista tuotuja postauksia ja huomasin kaikkien vanhojen kuvien kohdalla
komeilevan sinisen kysymysmerkin. Tästä lienee kiittäminen Lilyn uudistusta, jonka myötä kuvat ovat vaihtaneet paikkaansa bittiavaruudessa.
Kuvia ei saa paikalleen ajamatta koko blogia sileäksi. Onneksi uutta tavaraa tulee tasaista tahtia, joten vanhoja ei kovin usein ehdi kaipailemaan. Vähän harmillista tästä tekee se, että joudun vanhoihin postauksiin viitatessani linkkaamaan vanhaan blogiin, jos kuvat esittävät olennaista roolia postauksessa.
Pahoittelen mahdollisesti aiheutunutta harmia. Jos etsit vanhojen postauksien kuvia, vanha blogi löytyy täältä. Lisäksi linkki vanhaan blogiin löytyy näppärästi aina sivupalkin mustasta pallurasta.
Ah tekniikka, ylin ystäväni.
Tänään tuntuu taas paljon paremmalta.
Ilmoittautumiset syksyn opintojaksoille on hoidettu.
Keskustelin puhelimessa todella mukavalta ja eri elämäntilanteita ymmärtävältä kuulostavan, (pojan tulevan) päiväkodin johtajan kanssa. Rauhoittavan puhelun aikana syksyn päiväkotistressikin laantui taka-alalle.
Tuntuu taas siltä että palikat putoavat omiin laatikon kannessa oleviin reikiinsä ilman kitinää ja kiukkupuuskia. Lapsi jaksaa puuhata hetkittäin omia hommiaan eikä jokainen ristiriitatilanne pääty lohduttomaan itkuun ja huutoon. Kyllä lapsen vireystila vaikuttaa paljon vanhemman mielialaan – ainakin minun tapauksessani.
Mielestäni ”hauskojen” tekstipipojen ja t-paitojen valmistamisen voisi kieltää. Oikeasti, mitä hienoa on mustassa kortsupipossa, jossa lukee ”Vatipää” tai jotain muuta yhtä nerokasta. Kärkkäästä mielipiteestäni huolimatta huomasin ajattelevani, että tähän kuvaan vain sopisi teksti Isäntä”. Voi nolouden määrää.
Kuvista vielä sen verran, että alkoi huvittaa leikkihedelmäkuvaa katsoessani; Sen perusteella näyttää pahasti siltä ettei meillä syödä mitään muuta kuin kirsikkatomaatteja.