Soipi sanat suusta suuhun, kahvilassa laulun talon

Olimme siis eilen käymässä Musiikkitalon kahvilassa (enemmän tai vähemmän äitiys-) bloggaajaporukalla, jos sitä ei tuosta kalevalamitahtavasta otsikosta voinut päätellä.

Aika kypsä äidiksi-blogin Katie oli kutsunut tuttuja bloggaajia ja lukijoita tervehdyskahveille Suomen vierailunsa kunniaksi.

Lähdimme matkaan innolla, kun kävi ilmi että meille sattui kerrankin olemaan vapaa lauantainen aamupäivä. Olin lauantain ja osan sunnuntaista partiokisojen takia pojan kanssa kahdestaan, joten seura ja puuha olivat erityisen tervetulleita.

Ihania äitejä ja lapsia paikalle saapuikin. Osa oli jo hyvinkin tuttuja ja toiset tapasin ensimmäistä kertaa. Paikalla olivat ainakin Tessa ja Kain, Iksu tyttärineen, Mari ja E, Silkkitassu kera ei-niin-salaisen matkustajan, Harriet vauvoineen, Fru L sekä tietysti Katie ja Eddie.

Kahvila oli tilojensa puolesta hyvä valinta tällaiselle vähän isommalle äiti-lapsijoukolle. Lääniä riitti lasten köpötellä ja isoista, lattiatasoon ulottuvista ikkunoista saattoi tarkkailla pensasaidassa piileksiviä varpusia. Muita asiakkaita oli koko aikana vain kourallinen.

Ainoastaan kahvilan hintataso hieman hirvitti, 0,33 litran Coca Cola-tölkistä joutui pulittaman neljä euroa ja juustosämpyläkin maksoi kuutisen euroa.

Pienimmät lapset olivat muutamien viikkojen ikäisiä ja vanhin lähemmäs kolmivuotias.
Vauvat söivät, torkkuivat syleissä ja kurkistelivat muita, mutta isommat lapset painelivat hissin nappia, änkesivät itsensä portaiden alle ja touhusivat keskenään sekä rinnakkain.

Äideilläkin riitti juttua työ- ja opiskelukuvioista imetykseen ja lasten kehitykseen. Olisin voinut istuskella pidempäänkin, mutta väki väheni yksitellen kuka minnekin: sukuloimaan, viettämään perheaikaa tai sarjakuvafestivaaleille.

Noh onneksi pian nähdään muutamien kesken uudestaan!