En antanut surkeiden juhannussääennusteiden masentaa itseäni. Tiesin, että timanttisessa seurassa, varustettuna kahdella takakontillisella ruokaa ja juomaa homma ei voi mennä pieleen, vaikka taivaalta sataisi niitä kuuluisia vanhoja akkoja helmat korvissa. Vanhoja akkoja ei näkynyt, paitsi ehkä aamuisin peilikuvassa. Vettä ropsahteli, mutta myös aurinkoa siinä määrin että jopa suojakertoimille oli käyttöä. (Välittömästi aurinkorasvan levittämisen jälkeen tulikin […]

Suhde omaan kehoon on yksi ihmiselämän tärkeimmistä suhteista. Harvalla se suhde on täysin ongelmaton. Joskus voi käydä niinkin, että omasta kehosta tulee vihollinen. Jotakin, joka estää tekemästä asioita ja nauttimasta elämästä. En voi pukeutua hameeseen, koska minulla on niin paksut jalat. Hihaton paita olisi ihana, mutta en voi koska käsivarret ovat kamalaa löllöä. Uikkareissa rannalle? […]

Pahoittelut blogihiljaisuudesta. En ole voinut kirjoittaa, sillä kaikki sanat on jo käytetty.  Eheheee. Leireilimme viikon Pyhtäällä ja pystytimme porukalla jättikokoisen taidenäyttelyn Stockforsin vanhaan puuhiomoon. 101 taiteilijaa, 164 teosta. Huhhuh.  Huhuhuhhuhhuh. Nykyään tuntuu usein siltä, että viikko jos toinenkin sujahtaa ohitse lähes huomaamatta. Tällä kertaa viikko tuntui nälkävuoden mittaiselta. Muistutus itselle: jos inhosit leirielämää yli kaiken […]

Mitä ajattelen…. …kun kuulen L’Orealin hiusväristä nimeltä Prodigy?   Tätäkö tällä nyt haettiin?   (Kuvalainat täältä ja täältä. )

Viisi vuotta sitten, kauniin kesän kynnyksellä oli juhlan aika: valmistuin kulttuurituottajaksi. Sain ystävältäni lahjan: uniikkikorun, minulle vartavasten tilatun riipuksen.  Koru oli kaunis ja nokkela, niin kuin antajansakin. Pyörittelin sitä käsissäni, luin tekstiä uudelleen ja uudelleen. VALMIS. Mitä se oikein tarkoittaa? Tunsin mustan möykyn painavan rintakehää. Tässäkö tämä nyt on? Nytkö olen siinä pisteessä, mihin olen […]

Tulin tänään surulliseksi. Surua ei aiheuttanut hallitusohjelman julkistaminen, vaan tieto siitä että Fazer myy nykyään valmista keksimurua. Haluan tarkentaa, että en ole mitenkään valmistuotevastainen ihminen. Niille on toki paikkansa ja aikansa. Mutta että valmista keksimurua. Jotain kamalan murheellista siinä on.  Ymmärrän, että monilla on kiire. Ymmärrän, että kiireestä huolimatta halutaan tehdä asioita itse. Mutta. Jotenkin nyt […]

Mietin odotuksia. Sitä, miten me koko ajan odotamme jotakin. Kesälomaa, joululomaa, viikonloppua. Tilipäivää, vapaapäivää. Kahvitaukoa ja päiväunia. Ja vielä enemmän kuin mitään näistä, odotamme koko ajan jotakin toisilta ihmisiltä. Vanhemmat odottavat asioita lapsiltaan, lapset vanhemmiltaan, opettajat oppilailtaan, puolisot, ystävät, sukulaiset, naapurit ja tuntemattomat toisiltaan. Ilma on sakeana odotuksista. Ja aina kun jotakin odottaa, on myös […]

Lilyläinen bloggaajatoveri Räyhälä paiskasi minua muutama päivä sitten haasteella, usuttaen kertomaan viisi syytä siihen, miksi bloggaan. Otin haasteen vastaan, mutta hetkonen piti asiaa sulatella. Vastaukset eivät nimittäin lävähtäneet tiskiin kuin apteekin hyllyltä.  Olisi ihanaa vastata, että siksi koska rakastan kirjoittamista. Mutta ei se ole totta. Rakastan sanoja, mutta niiden peräkkäin asetteleminen on usein hyvin vaikeaa, joskus […]

Kyllä kai se sitten puhuu, jos sillä on joku hätänä. No ei me olla sillä tavalla läheisiä, että kehtaisin kysyä. No jos ei aikuinen ihminen saa suutaan auki niin olkoon sitten.  Ei se mitään apua ole pyytänyt, eiköhän kaikki ole ihan ok.  Psykoterapeutti ja mm. Ensitreffit alttarilla-ohjelmasta tuttu Maaret Kallio kirjoitti Hesarin kolumnissaan siitä, kuinka […]

Jos tukkafilosofiani pitäisi tiivistää yhteen lauseeseen, se olisi pese ja pidä. Ja niin paljon kuin tästä pitkätukkaisesta elostani pidänkin, aina välillä kriiseilen sitä, etten osaa laittaa reuhkaani oikein mitenkään. Tai siis en osaa tarkoittaa suomeksi en ole viitsinyt opetella. Sen seurauksena jumitan joko perusnutturassa, palmikoissa tai sitten annan vaan latvojen lepattaa. Olen kyllä selaillut toiveikkaasti […]