Kansallinen kateuspäivä
Avasin tänään tapani mukaan melkein ensimmäiseksi herättyäni Ylen uutissivun tarkistaakseni, että maailma on yhä ehjä ja suunnilleen paikallaan. Saatoin ehkä päästää pienen turhautuneen huokaisun kun eteeni lävähti tämä:
Se on sitten näköjään taas verotietojen julkistuspäivä, vuosittainen kadehtimisen ja kyttäämisen pyhäpäivä. Ja sen kunniaksi kotimainen uutismedia Yleä ja Hesaria myöten siirtää maailman ja kotimaan asiat taas hetkeksi taustalle ja keskittyy suoltamaan valtavan määrän juttuja siitä, miten paljon kukakin tv-persoona, urheilija, yrityspomo, muusikko, poliitikko ja muotibloggari on tällä kertaa tienannut rahaa. Se lystikäs väärän kuninkaan karnevaalipäivä, kun vakavinkin uutisjulkaisu saa hetkeksi höllätä nutturaa ja keskittyä kertomaan meheviä juoruja julkkisten palkkapusseista. Samalla voidaan usuttaa ihmisiä kyttäämään, kuinka paljon naapuri on saanut palkkaa, onkohan paljonkin enemmän kuin sinä, miten sillä on siihen uuteen veneeseenkin ollut varaa.
Verotietojen julkaisu on ilman muuta tärkeä asia, ja siihen liittyvä uutisointi sisältää tänäkin vuonna myös paljon hyvää analyysia tuloeroista, pääomatulojen ja palkkatulojen eritasoisesta verotuksesta ja esimerkiksi siitä, että maan sadan rikkaimman ihmisen joukossa on vain kourallinen naisia. Kaikki asioita, jotka on hyvä nostaa esille. Mutta enemmistö verotietojen julkaisun ympärille rakennetuista ”uutisista” keskittyy äimistelemään yksittäisten ihmisten suuria tuloja, tirkistelemään julkisuuden henkilöiden palkkapusseihin, haastattelemaan miljonäärejä ja päivittelemään sitä, miten ilmeisen vähällä ja turhalla työllä tuokin on omaisuutensa kerännyt. Verotiedoissa on ainekset lukemattomiin artikkeleihin, jos lähdetään siitä että jokaisen tarpeeksi varakkaan tai tarpeeksi tunnetun yksityishenkilön tienestit ovat uutisoimisen arvoisia – journalismi ei ole koskaan ollut näin helppoa!
En väitä, etteikö näistä tunnettujen ihmisten tuloista saisi puhua, mutta pakostakin ihmettelen, mitä näillä uutisjutuilla haetaan takaa. Miksi niitä kirjoitetaan? Mikä niissä ylittää uutiskynnyksen? Kiinnostaako ihmisiä oikeasti, paljonko joku julkisuuden henkilö tarkalleen ottaen tienaa, ja jos kiinnostaa niin miksi? Miksi tämä yksi aihepiiri antaa vakavasti otettavalle tiedotusvälineelle luvan heittäytyä keltaiseksi lehdistöksi ja ruveta kirjoittelemaan julkkisjuoruja oikeiden uutisten sijaan? Onko näillä uutisilla oikeasti jotain informaatioarvoa, jotain oikeaa merkitystä, ylipäänsä mitään muuta funktiota kuin klikkausten kalastelu vetoamalla ihmisten tirkistelynhaluun ja kateellisuuteen? Onko niiden tarkoitus aiheuttaa mitään muuta kuin katkeruutta ja mielipahaa (tai vahingoniloa, jos joku rikas ja kuuluisa on saanut oikein tuhdit mätkyt)? Entä miksi meidän ylipäätään pitäisi olla kiinnostuneita siitä, paljonko naapurin Masalla on rahaa? Jos jollakulla on vastauksia, kuulisin mielelläni, koska olen tämän ilmiön edessä joka vuosi yhtä hämilläni.
Lähinnä minua tässä päivässä kyllä häiritsee, että joudun siivilöimään ne oikeat uutiset kaiken verotietojuoruilun seasta. Käsi väsyy scrollaamiseen ja kahvikin jäähtyy.
Edit klo 20.18. Ilmeisesti Ylelläkään ei nähdä tällaiseen verotietojournalismiin mitään muuta syytä kuin ihmisten kaunainen ja katkera tirkistelynhalu, johon vetoaminen myy. Jännästi siellä tunnutaan ajattelevan, että kyse on poikkeuksellisen kateellisesta kansasta eikä tiedotusvälineiden halpamaisesta toiminnasta. Mielestäni Ylen kaltaisella verorahoitteisella toimijalla olisi kyllä syytä pohtia, onko tämä se puoli suomalaisesta kansanluonteesta, jota sillä halutaan korostaa – tai olisiko peräti peiliin katsomisen paikka.