Olen kuvitellut olevani suorittaja. Joulut ovat menneet perinteisesti niin, että olen hössöttänyt ja stressannut jo viikkoja etukäteen. Lähinnä kuitenkin olen stressannut kaikesta mitä pitäisi tehdä, ketä kaikkia lahjoa ja tavata, mitä kaikkea kuuluisi tehdä, mitä olla joulupöydässä. Ja sitten uupuneena karsinut kolme neljäsosaa pitäisi-osastolta ja päätynyt simppeliin, tunnelmalliseen jouluun. Ex-mies olisi halunnut ”oikean” perhejoulun. Juuri […]

Sanot, ettet ole mustasukkainen. Et ehkä olekaan, muista miehistä. Kuitenkin olet mustasukkainen kirjalleni, tietokoneelleni, puhelimelleni, neuleelleni, teekupilleni… Kaikelle, mikä vie huomioni pois sinusta.   Mitä enemmän takerrut minuun, sitä enemmän vetäydyn pois. Mitä enemmän vetäydyn,  sitä enemmän takerrut.   Todistaakseni rakkauteni minun pitäisi muuttaa luoksesi. Talossasi on paljon tilaa. Mutta ahtaalta se tuntuu.  

Väitit jälkeenpäin, ettet ehtinyt miettiä mitä haluat. Oli kuin pyörre olisi imaissut sinut ja ennenkuin huomasitkaan olit naimisissa minun ja yhteisen asuntolainan kanssa. Ihan kuin minullakaan olisi ollut valinnanvaraa. Itse kiskoit minut luoksesi tummansinisellä katseellasi, baarin toiselta puolelta. Halusin sinut, olin nähnyt sinusta jopa untakin jo vuosia ennen tapaamistamme. Hävettää näin ateistina myöntää, mutta rukoilin […]

Herään taas siihen,  kun hierot erektiotasi pakaroitani vasten. Ehkä maailmassa on joku nainen, joka kiihottuu siitä, se en kuitenkaan ole minä. Minkä hyvin tiedät. Huomisaamuksi olen varannut yöpöydälle sakset.

Tästä kirjasta on kirjoitettu jo niin paljon, että jätän syvemmät analyysit. Sanon vain, että kannattaa lukea. Hieman surullinen olo tästä jäi. Se ankea fiilis elämän tyhjyydestä ja turhuudesta, ihmisten itsekkyydestä ja puusilmäisyydestä – tehän tiedätte.  

Nukahtaminen on minulle aina vaikeaa. Levottomat ajatukset vaivaavat mieltäni. Kääntyilen tuskastuneena, pidän sinuakin hereillä.   Kerrot minulle iltasadun. Kukaan ei ole tehnyt sitä minulle aiemmin, ei edes lapsena. Olet lukenut sen lapsellesi niin monta kertaa, ettet tarvitse enää kirjaa. Osaat painottaa ja tauottaa, synnynnäisenä esiintyjänä. Päätän nauttia tästä loppuun asti. Mutta uni viekin minut mennessään […]

Sanoit, ettei kenenkään kosketus ole tuntunut yhtä hyvältä. Sormeni pitivät koskettamisesta. Sitten aloit odottaa sitä, pyytää sitä, vaatia sitä. Se ei ollut enää vapaaehtoista,  sormeni olivat vastahakoiset. Kun istun mukavasti sohvalle teekupin kanssa, tulet siihen vastapäätä, tunget jalat syliini jo valmiiksi nautinnosta ynisten. Tee on kuumaa, houkuttelevan kuumaa      

Odotit havahtumistani kuin yli-innokas koiranpentu. Olit suunnitellut minulle täydellisen aamun. Istut vastapäätäni aamiaispöydässä silmät loistaen, mielihyvästä myhäillen. Yritän nieleskellä pekonia ja munia, liian laihaa kahvia. Yritän saada sanotuksi: Paras tapa miellyttää minua aamuisin on pysytellä pari tuntia pois tieltäni. Nielen senkin.

– Ootsä kattonu itseäsi peilistä tänään? – ??!! – Niin, että et ole esimerkiksi ajatellut kammata hiuksia tms? Hei, minne sä menet? Hei, mikä sulle tuli? Ethän sä voinu..? Siis suutuitsä ihan oikeesti tosta? Anteeksi. Juujuu, olen mä ihan oikeesti sitä mieltä… Eiku, en. Siis en vaadi.. En ole.. Älä nyt.. Siis kuuntele: Oikeesti musta […]

Keski-ikäinen, eronnut, lapseton nainen. Kuulostaa aika tavalliselta, tylsältä, jopa ankealta. Muttei ole. Paitsi tietenkin joskus. Viihdyn itseksenikin todella hyvin, ehkä jopa liiankin hyvin. Mikä kuulostaa hieman selittelyltä, mutta on ihan totta. Kai. Tässä blogissa saatan kertoa joitakin tapoja, millä saan itseni viihtymään. Tai sitten en. En tiedä vielä. Tervetuloa, jos eksyit tänne.  Ehkä jonkinlaista eksistentiaalikriisiä pukkasi, […]