Laiskan naisen joulu

Olen kuvitellut olevani suorittaja. Joulut ovat menneet perinteisesti niin, että olen hössöttänyt ja stressannut jo viikkoja etukäteen. Lähinnä kuitenkin olen stressannut kaikesta mitä pitäisi tehdä, ketä kaikkia lahjoa ja tavata, mitä kaikkea kuuluisi tehdä, mitä olla joulupöydässä. Ja sitten uupuneena karsinut kolme neljäsosaa pitäisi-osastolta ja päätynyt simppeliin, tunnelmalliseen jouluun. Ex-mies olisi halunnut ”oikean” perhejoulun. Juuri sellaisen, jossa on koko (hänen) suku paikalla, kaikki mahdolliset ruokalajit. Hän ei kuitenkaan nähnyt tarpeelliseksi osallistua järjestelyihin muuten kuin kyyditsemällä sukulaisiaan ja käymällä kaupassa (minun laatimani) ostoslistan kanssa. Ilkeänä vaimona suostuin toki osallistumaan hänen unelmiensa jouluun – mikäli hän sen järjestää. Tästä saatiin takuuvarmasti tunnelmaa kohottava riita keskustelu aikaan.

Mutta nyt. Kehtaanko edes tunnustaa.. Jouluvalmistelut ovat sujuneet hieman toisin. Poikaystävä on hankkinut kinkun, kuusen, kalat.. Itse asiassa jotakuinkin kaikki ruuat on jo hankittu. Tänään käydään yhdessä hakemassa jotain pientä. Hän on myös siivonnut talon (saunanpesua myöten), asentanut joulukoristeet sisään ja ulos (no, minä koristelin kuusen kyllä hänen tarjoillessaan minulle glögiä). Olen toki osallistunut suunnitteluun, miettinyt mitä haluan syödä, mitä on minulle ne must-jutut.

Huomisaamuna(kin) herään valmiiseen aamiaispöytään. Luultavasti joulusaunakin on siinä vaiheessa lämmitetty. Sitten käydään haudoilla (jos jaksan lähteä mukaan), Poikaystävän vanhemmille mennään syömään (arvaisin, että viemisetkin on jo hankittu) ja sitten vaan rentoillaan kynttilänvalossa. Huomenna tehdään jouluateria yhdessä. Mitä se joulustressi on?

Taidan olla onnellinen nainen <3

suhteet oma-elama mieli sisustus
Kommentit (4)
  1. Hyvältä kuulostaa.

    Joulu ja stressi eivät kuulu samaan lauseeseen!

    Nimimerkki: Istun kahvia juoden ja katselen kun robotti-imuri siivoaa

    1. Huh, rankalta sullakin kuulostaa 😀

      Robotti-imuri olisi kyllä kiva. Jos katselee miehen imuroimista tulee vähän semmoinen syyllinen olo, tunne siitä että pitäisi osallistua. Hmm..  Tai tuota…

      Nimimerkki: Istuskelee suihkun jälkeen raukeana pyjamassa glögimuki kourassa sisällä, kun mies touhuaa naapurinisännän kanssa loimulohta pihalla.

      No, laitoin mä kinkun sentään kinkun uuniin ja leipätaikinan tekeytymään jääkaappiin. Ja kävin kaupassa! Ja salilla! Saanko mitalin? 😀

      1. Taisin olla aika innoissani tuosta kinkusta 😀

        1. Saat ehdottomasti vuoden 2015 KINKUNPAISTOMITALIN!

          Skål på den saken 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *