Vielä yksi aamuherätys. Olisipa se aurinkoinen!

Kun loman alkuun on enää kaksi aamua, sitä huomaa pohtivansa kaikenlaista. Joskus keväällä ajattelin, että lomalla ehdin siivota vaatehuoneen siivota varastot, sekä lämpimän että kylmän siivota kaapit lajitella valokuvat kuuratajynssätä lattiat ihan kunnolla hakea lakat, vatut ja mustikat käydä kanttarellimetsässä hakea meille/käydä moikkaamassa kummilapsukaisia käydä mökillä käydä Kuopiossa (kun sinne vaan tekee mieli) uida  käydä […]

Voitteko kuvitella! Olen tehnyt SEN nyt viikon sisään KAHDESTI ja olen äärimmäisen iloinen ja ylpeä ja helpottunut. Helpottunutta oloa lisää myös se, että enää niska ja lavat eivät ole tuhannen jumissa vaan vapaat. Kävin siis hierojalla. Ihan oikealla, elävällä hierojalla. Vielä miespuolisella! Huh. Riparilla alkoi keinuttaa. Ja jyskiä päässä. Leirikeskuksen tyynyvalikoima oli hieman onneton ja […]

Kun Nainen raivostuu, niin Mies tarvitsisi jotain kättä pidempää, jolla pysyä pinnalla Raivon meressä. Välillä sisältä purkautuva myräkkä saa kyllä minutkin ymmälleni. Miten yleensä niin lempeä, rakastava ja rakastettava, hymyilevä ja sydämellinen ihminen voikin sekunnin murto-osassa muuttua silmät punaisina kipunoivaksi, torahampaiseksi ja raatelukyntiseksi piruksi? Se on mystistä. Ja silti niin käy välillä. Siitäkin huolimatta, että […]

Hain eilen Pienen leikki- ja uimaseuraksi. Kun saavuin siskolle, Pieni kirmasi vauhdilla syliin, rutisti ja takertui kiinni. ”On niin kiva tulla sun kaa leikkimään,” totesi Pieni ja jatkoi: ”Mä rakastan sua ihan hilveästi.” Tädin sydän oli taas sekunnin sadasosassa sulatettu. Käsi kädessä käveltiin siskolta kohti meidän kotia. Matkalla Pieni puhua pulputti ja selitti niin, että […]

  Välillä sitä huomaa miettivänsä, että riitänkö? Kelpaanko? Olenko tarpeeksi? Petyin katkerasti erään viran haussa. Olen pettynyt ihmissuhteissa. Minuun on petytty. Pettymyksensietokyvyn harjoittelua, sitäkö tämä elämä on? Koko elämänpolun kestävää harjoittelua? Olen useampana iltana nyyhkinyt vollottanut sitä, että minä en riitä. Äidiksi. Työntekijäksi. Mitä tekee Mies? Kelaa hiljaa viereen. Vetää syliin. Halaa. Silittää hiuksia. Sanoo: […]

Kun et tiedä, mitä tekisit (ja jos vielä satut viettämään leirivapaita eikä ole työtehtäviä, mihin paeta) niin paras tapa oloahdistuksen voittamiseksi on tehdä jotain mukavaa. Jotain mukavaa voi olla sohvalla kölliminen ja hyvän musiikin kuuntelu. Lintujen lauluun uppoaminen. Meditatiivinen siivous (siis se tapa siivota, että verkkaisesti tekee jotain; esimerkiksi pesee kaksi koneellista pyykkiä yhden päivän […]

Aamun labrakäynti katkaisi kamelin selän. En päässyt viime viikolla riparilta kontrollilabraan. Eilen soitti naistentautien poliklinikan kätilö ja kyseli, koskakohan meinaan käydä kontrollilabrassa. ”Niin kun nyt pitäisi varmistua siitä, että ei ole sitä kohdunulkoista raskautta kuitenkaan.” Lupasin käydä tänä aamuna. Yllätykseksi lähiterveyskeskuksen labra olikin auki. Kaikki menikin ihan hyvin, aina siihen asti kun labrahoitaja alkoi puhua. […]

Minusta on äärimmäisen surullista, että Miehen veljen ja siskon lapset eivät tunne setäänsä ja enoaan. Asumme lähekkäin, vain muutaman kymmenen minuutin ajomatkan päässä toisistamme. Siitä huolimatta emme näe. Me olemme yrittäneet käydä kylässä, mutta yleensä koskaan ei käy eikä sovi. Me olemme pyytäneet meille kylään, mutta sekään ei yleensä käy eikä sovi. Se tuntuu minusta […]

Terveisiä riparilta. Sunnuntaina lähdin matkaan itkua nieleskellen, kun oli niin hankala olla. Sunnuntaina saavuin leirikeskukseen ja – WHUM. Kun elää verrattain alkeellisissa leirikeskusolosuhteissa 36 muun kanssaihmisen kanssa, jakaa ruokapöydän, penkin,  saunanlauteet ja uimaveden, nauraa vedet silmissä iltaohjelmien sketseille, hämmästelee oppitunneilla nuorten viisaita ajatuksia ja muuna aikana isosten heittäytymiskykyä, herää aamulla aikaisin ja menee aamuyöllä nukkumaan, […]