..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

kun puoliso istuu pyörätuolissa

Kun puoliso istuu pyörätuolissa, sitä huomaakin tarkastelevansa maailmaa hieman eri vinkkelistä. Ärsyynnyn siitä, jos joku ajaa päräyttää inva-paikalle ilman inva-lappua vaan siksi, että ”mä vaan käväisen tuossa Prismassa”. Ärsyynnyn siitä, jos myyjä puhuu minulle eikä Miehelle, kun ollaan ostoksilla. Mies välillä pamauttaakin, että ”ei mun aivoissa ole mitään vikaa, vaikka jalat toimii vähän huonosti.” Kihisen […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

välittämistä (ja välttämistä) työpaikalla

Kun silmät aukesivat aamulla, niin ensimmäinen ajatukseni oli yksinkertaisesti se, miten tästä päivästä selvitään. Eilisen terapian jälkeen oli olo vielä vereslihalla. No, täysperävaunullisen rekan simahdus ohituskaistojen loppuun veti hyvin tiukasti ympäröivään todellisuuteen kiinni. Onneksi, onneksi autossa ei ole mikkiä eikä kameraa! Ja onneksi matkaan yksin. Välillä hävettää, miten monta perkelettä ja saatanaa saakaan mahdutettua yhteen […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

lykätyt (vai lytätyt?) lapsitoiveet

”Niin, kun nyt pitäisi miettiä tätä sinun pettymyksensietokykyäsi ja voimia ylipäätään..” aloitti setä Psykiatri viime perjantaina. Olin lapsettomuuspoliklinikan ylilääkärin määräyksestä konsultaatiossa ”hoitotiimin” luona. Siis voi perkele, sanon minä. Ja sanoinkin.  Se, että joku TOINEN määrittelee minun elämääni, minun tulevaisuuttani tai minun tekemisiäni, tuntuu äärimmäisen epämukavalta. Minun hallinnan kykyni omasta elämästäni ja minusta kyseenalaistetaan. Minut taivutetaan […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

koomaväsymys eli olisiko jo aika olla opiskelematta enempää?

”Teidät on valittu xx koulutusohjelmaan.” Vuosi sitten tammikuussa pääsi itku, kun avasin kirjekuoren, joka toi hyväksymisilmoituksen. (Joo, turki ja jänteet-ihminen itkee usein. Onneksi perheessä on se järki ja tunteetkin, joka osaa yleensä ottaa tämmöisetkin uutiset liikaa hötkyilemättä.) Vuosi sitten tammikuussa päätin alkaa opiskella kolmatta AMK-tutkintoa. Koulussa, jonne en  koskaan enää suunnitellut palaavani. Ja opiskelinkin. Muut […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

tosielämän sutkautukset (ja olikos sitä oikeus yksityisyyteen?)

Kun paino nousee lääkkeiden myötä ja mahaa taputellaan muikeasti hymyillen:  ”Voi siis ONNEE tästä!” Niin siis mistä? Turvonneesta kropasta? Liian hyvin maistuneista jätskeistä ja salmiakkipusseista? Ja se pettymys, kun kerroin, että ei siellä mikään kasva – että eroon tuosta yritetään. ”Niin mutta tehän ootte naimisissa.” Joo, ja se liittyy tähän miten? Tässä maassa lisääntymiseen ei […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

matkakumppanina ptsd

F43.1. Traumaperäinen stressihäiriö. Välillä höystettynä vaikein ahdistus- ja masennusoirein. Me ollaan oltu majakka ja perävaunu jo pitkään. Ensimmäisen kerran, kun eräs psykiatri kyseli ICD-10:n tautiluokituksen mukaisia kysymyksiä, en meinannut uskoa korviani – minun oudoille, kummallisille ja ahdistaville olotiloille löytyi SELITYS. En ikinä unohda sitä hetkeä, kun kysyin kyyneleet vuolaasti poskille valuen: ”Siis eikö mun päässä olekaan […]

kehon ja sielun hellimispäivä (koululiikunnasta huolimatta)

kehon ja sielun hellimispäivä (koululiikunnasta huolimatta)

Tänään on ollut AnLottasen huoltopäivä. En tiedä, miten sanoittaisin sitä iloa ja kiitollisuutta yöunista. Eilen ja tänään nukuttiin pitkään. Ilman herätyskelloa, ilman pakkoa tehdä mitään tai olla missään. Hymyilin jo sängyssä. Aamukahvia pitkän kaavan mukaan (siis kaksi kuppia), yhdessä luettu Lehti, yhdessä nauretut sarjakuvat..  Keväisempien tekstiilien esiin kaivamista, viimeisistä jouluenkeleistä luopumista. Rakkaiden valokuvien katselua ja […]

..ja vaikka vaeltaisin pimeässä..

reality check: vanhukset vs. tarhaketut

  Työmatkalla kuuntelin Novaa ja keskustelua turkiseläimistä. Eilisen illan 45 minuuttia pyöri vielä aivoissa. Lähes 70 000 ihmistä on allekirjoittanut lakialoitteen, joka kieltäisi turkistarhauksen. Kuka tekisi lakialoitteen vanhusten, vammaisten ja muiden maan hiljaisten puolesta? Olen työssä täällä jossain. Työnkuvaani kuuluvat myös laitoskäynnit ja sairaalavierailut. Olen ollut ihan kauhuissani, kun.. – menen sairaalaan tapaamaan muistisairasta ja […]