Perjantaina istuttiin äidin kanssa mummilan keittiössä. Istuttiin ja katseltiin tyhjenevää asuntoa.  Itkettiin. Tuli niin kamala ikävä. Hiirenkorvien aikaan kuollutta pappaa. Jo joitain vuosia sitten kuollutta mummia. Tuli ikävä lämpimiä halauksia, hymyileviä kasvoja. Yhdessä syötyjä kaurapuuroja puolukkahillolla ja yhdessä istuttuja mökkimatkoja. Lämpimiä sylejä. Helliä käsiä. Rakkaudella lausuttuja sanoja. Koko tähänastista elämänhistoriaa, johon kumpikin ovat niin kiinteästi […]

Kun rakastuit, niin mihin rakastuit? Rakastuitko potentiaalisen kumppanisi autoon, tyköistuviin farkkuihin vai ammatilliseen asemaan? Vai rakastuitko kenties katseeseen, joka katsoi sinua eri tavalla? Käsiin, jotka olivat hellät? Siihen tunteeseen, että tässä on hyvä olla; turvallista ja hyvä. Rakastuitko siihen kokemukseen, että sinut nähdään ja kuullaan niin kuin ei koskaan aikaisemmin? Että joku on aidosti kiinnostunut […]

Mies on kuntoutusjaksolla. Ollut jo yli viikon. Minä tuuletun. Ensimmäinen viikko kotona meni hämmästellessä ja kölliessä. Tällä toisella viikolla on jo ollut helpompaa. Vaikka yöllä säpsähdänkin siihen, että on liian hiljaista.  Siihen tottuu, että ajattelee ensin toisen tarpeet ja hyvinvoinnin. Että aamulla ensimmäisenä kiirehtii suihkuun ja lehden hakuun, jotta ehtii auttaa ylös sängystä ja tuoliin, pukea […]

Keho muistaa. Se muistaa paljon sellaista, mitä mieli ei jaksa. Se muistuttaa pimeästä. Lokakuun pimeys muistuttaa menetetyistä haaveista. Kuolleesta toivosta. Epäonnistumisista.  Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin haluaisin saada valita toisin. Haluaisin saada valita hänet, nyt jo yläkoululaisen. Kipu on laimentunut, mutta suru pysyy. Se on kuin varjo. Se kulkee joka päivä mukana. Jokainen myöhemmin tullut keskenmeno […]

Olen varmasti monen silmissä tiukkapipoinen nillittäjä. Mutta olen muutakin. Kasvatuskumppanuus on minulle äärettömän tärkeä asia. Ajattelen, että ilman sitä lapsen varhaiskasvatus ei toteudu. Ei toimi. Kasvatuskumppanuus on jotain, mitä pitää harjoitella. Mitä pitää ruokkia hyvällä. Ja mitä pitää voida arvioida. Kasvatuskumppanuus on sitä, että kuuntelen vanhempia. Aamulla lasta tuodessa ja iltapäivällä hakiessa. Jos vanhempi näyttää […]

Takana on rankka viikko. Useammat itkupotkuraivarit ja muutamia mustelmia. Nyt tekee mieli nillittää. Miten toivoisin, että kotona lapsia opetettaisiin sietämään pettymyksiä! Lapsi ei voi saada kaikkea, mitä haluaa. Eikä lapsi saa päättää kaikesta. Ainakaan minun logiikkani mukaan. Aikuisen tehtävä ei ole olla lapsen paras kaveri. Aikuisen tehtävä on olla aikuinen ja kasvattaja. Siihen pakettiin kuuluu […]

Välillä on päiviä, jolloin mieli on mytyssä ja sisin kippuralla.  Välillä on päiviä, jolloin kaikki on mustaa ja pimeää. Silloin ei jaksa enää yhtään naistenlehtien ohjetta masennuksen selättämiseen porkkanmehua lipittämällä tai juoksemalla paha mieli pois. Vaikka juoksisin Helsingistä Nuorgamiin tai Seinäjoelta Kuhmoon,  niin en pääsisi eroon siitä. Traumaperäinen stressihäiriö ei parane luontaistuotteilla vaan traumaterapialla ja tarvittaessa […]

Ja sydän. Rakastan. Rakastan enemmän kuin ketään koskaan. Silti päivä päivältä enemmän tuntuu siltä, että pitää päästää irti. Alttarilla annettu lupaus kirveltää silmissä, sielussa. Myötä- ja vastoinkäymisissä. Luvannut rakastaa. Minusta tuntuu, että minä en pysty tähän. En nyt. On tapahtunut liikaa. Kipeät silmät. Ja niin kipeä sydän.

On ollut hankalaa. Painajaisten ja hereilläoloahdistuksen kanssa. Elämäni toiseksi suurin kiitoksen aihe Miehen jälkeen on Setä Psykologi. Kun jälleen kerran vollotan silmät punaisksi painajaisista ja ahdistuksesta, syyllisyydestä ja ajoittaisesta olon sietämättömyydestä, niin hän vakuuttaa: ”Olisiko kuitenkin reilua ajatella niin, että keho on suojellut sinua? Lamaantumalla säilyit hengissä. Raivokkaalla vastustamisella todennäköisesti olisit kuollut.” ”On epäreilua ajatella, […]

Viime viikonloppuna ne alkoivat. Oireet. Pahoinvointi. Maanantain ja tiistain välisenä yönä unesta herättänyt pohjekipu. Tiistaina töissä äkillinen hengenahdistus, joka meni ohi ja jota käskettiin seurata. Tiistai-iltana ihan järkyttävä vuoto. Ihan järkyttävä. Eikä enää mitään oireita.   Mitä minä tästä ajattelen? Että meillä on toivoa. Ihan varmasti on. Pakko olla. Jotain tapahtui. Taas. Jotain. Joku alkoi. […]