Esittelykierros

profiilikuvaotto.jpg

Otto / 21v / Turku

Rakastan raitapaitoja, Chanelia, neilikoita, avokadoja, pyykkäämistä, Missonia, pehmeitä neuleita, Ghibli-animaatioelokuvia, Tippi Hedreniä ja Swedish Hasbeensejä. Olen hyvin tarkka omasta ja kotini ulkonäöstä sekä puhtaudesta – kun silmä lepää niin lepää sielukin. Suomalaisen designin keskellä kasvaneena en voi väittää ettenkö itsekin nauttisi sisustamisesta.

Kulinaristinen historiani on varsin surkea ja oikeasti hyvä ruoka onkin minulle aika uusi tuttavuus. Einon tavattuani olen tutustunut täysin uusiin makukokemuksiin ja jopa alkanut nauttimaan syömisestä. Lapsuuden ylipainon ja huonojen ruokatottumusten aiheuttama lihomisen ja epäterveellisen ruoan pelko ovat yhä jokapäiväistä elämää, mutta koen voivani paremmin kuin koskaan aiemmin. Pyrin yhä mahdollisimman terveelliseen ruokavalioon, mutten revi hiuksia päästäni jos syön croissantin tai jäätelöä. En, vaikka söisin ne samana päivänä.

Koen olevani parempi leipuri kuin kokki, vaikken osaakaan paistaa täydellisiä lettuja. En ymmärrä viineistä paljoa, vaikka mieluiten juonkin sencha-teetä. Erikoisvahvuuteni on uskomattoman täyteläinen, pehmeä ja hienostunut kesäkurpitsa-pistaasi-limekakkuni, jolla olen hurmannut kaikki sitä maistamaan päässeet vieraamme – erityisesti isovanhempani. 20 vuotta kestäneen mansikkakermakakkuperinteen rikottuani ymmärsi äitinikin antaa minulle 21-vuotislahjaksi  leivontakirjan. Ei muuta kuin leipomaan!

Oton blogi: http://killenpaivat.blogspot.fi

 

DSC_0787.jpg

Eino / 23v / Turku

Rakastan sipsejä, voita, lampaita, kermaa, kameraa, Turkua, pastaa, musiikkia, kesää, viiniä, kauniita asioita, avokadoa ja raejuustoa, parsaa, lempeä ja lämpöä.

Kiinnostukseni ruokaan ja ruuanlaittoon on syntynyt loppujen lopuksi melko nopeasti: olen kyllä tehnyt ruokaa koko itsenäisen elämäni ja omassa kodissa asumisen ajan, mutta vasta viime vuosina olen varsinaisesti alkanut kiinnostua ruuasta ja siitä, onko ruoka ylipäätään hyvää. Yläasteen kotitaloustunneiltakin positiivisena elämäneväänä jäi vain edelleenjatkuva Mäkkäriboikotti.

Hienovarainen elitismi on tainnut päässyt livahtamaan keittiööni: helposti suhtaudun alentavasti ihmisten vääränlaisiin ruokavalintoihin. Vääriin valintoihin lukeutuvat minun keittiössäni valtaosa eineksistä sekä kaikki light-tuotteet. Verisuonet ja sisäelimet saattavat tukkeutua rasvasta, en tiedä tukkeutuvatko tai ovatko jo tukkeutuneet, en ole selvittänyt. Verisuonientukkeutumaa nykyinen lääketiede sentään osaa hoitaa, toisinkuin vielä ilmestymättömiä ja tuntemattomia sairauksia, joita teollisesti tuotetut ja prosessoidut epäruuat luultavasti tulevat aiheuttamaan.

Olen keittiöpuuhissa nimenomaan kokki, sillä leipomishommat eivät ole ihan kovin vahvasti hallussa: sämpylöistä tulee kesämökin kokoisia ja korvapuusteista herkullisia mutta rumia. Viimevuotisen syntymäpäiväpiirakkani kohdalla surulliset muistot ovat vaihtuneet jo iloisiin: löysin netistä helpon ja mielestäni hyvältä vaikuttavan suklaapiirakkaohjeen. Päätin merkkipäiväni kunniaksi leipoa tätä suklaista herkkua. Noudatin ohjetta tarkasti ja se onnistuinkin sinäänsä moitteetta. Lopputuotteen maku kuitenkin oli kovan luokan pettymys. Jälkeenpäin tutkin reseptin saamia kommentteja samaiselta nettisivulta: ”pettymys”, ”älkää leipoko tätä”, ”suuri pettymys”, ”komppaan edellistä, suuri pettymys”, ”pahaa”. Yleensä olen hyvinkin lähdekriittinen netinkäyttäjä, mutta tällä kertaa innostuksissani kriittisyys unohtui. Onni onnettomuudessa että kyse oli leivontaohjeesta eikä esimerkiksi luottokortinnumeroa pyytävästä, perintöään jakavasta afrikkalaisprinssistä!

Einon blogi: http://tamankylanhomopoika.blogspot.fi/

Kommentit (18)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *