Kevätillan kevyt endiivi-pekonigratiini

endiivigratiini-3.jpg

Sellaillessani pitkästä aikaa Mireille Guilianon kirjaa Ranskattaret eivät liho, silmiini osui resepti ”Endiivejä ja kinkkua ilman béchamelkastiketta”. Endiivi? Endiivi, tunnetaan myös nimellä sikurisalaatti ja witloof… Olen jo kauan halunnut valmistaa jotain endiiveistä – en ole koskaan ennen syönyt endiiviä, ja aina kauppaan mennessäni ne kummittelevat vihannesosastolla. Miltä se maistuu? Millainen se oikeastaan on? Kuinka sitä syödään? Mitä siitä voi edes tehdä? Päätin ryhtyä tuumasta toimeen.

Näin jälkikäteen ei kaduta laisinkaan, päinvastoin – olen saanut jälleen uuden ystävän kasvisten ihmeellisestä maailmasta. Endiivi on todella helppo valmistaa ja maku on miellyttävän parsamainen. Niitä kerran kokeilleena uskaltaudun varmasti tulevaisuudessa kokeilemaan muitakin endiivi-reseptejä. Seuraava resepti on oivallinen keino tutustua endiiveihin lihan (korvasin kinkun pekonilla), juuston ja tomaattisoseen turvallisten siipien alla – endiivi-pekonigratiini olkaa hyvät.

endiivigratiini-1.jpg

Mitä tarvitset:

  • 500g rasia ~ 3 suurehkoa tai 4 keskikokoista endiiviä
  • suolaa
  • paketti pekonia
  • 500g paseerattua tomaattia
  • n. 150g juustoraastetta

Miten toimia:

  1. Pese endiivit ja leikkaa tyvi pois. Keitä n. 7 minuuttia miedosti suolatussa vedessä. Kaada vesi pois.
  2. Samalla kun endiivit keittyvät, paista pekoneita kevyesti – miedolla lämmöllä minuutin tai pari kummaltakin puolelta.
  3. Siirrä endiivit uunivuokaan. Asettele pekonit endiivien väleihin ja päälle.
  4. Kaada paseerattu tomaatti pekoniendiivien päälle. Kuorruta koko komeus juustoraasteella.
  5. Paista uunin keskiosassa 200 asteessa n. 20 minuuttia. Tarjoile ja nauti – Voilà!

Lounaalla endiivi-pekonigratiinin kanssa tarjoiltavaksi sopii hyvin esimerkiksi tuore leipä tai pieni annos spagettia. Yksin tarjoiltuna se on ihanan lämmin, huippumaukas ja sopivan kevyt illallinen – lasillinen hyvää valkoviiniä kruunaa aterian.

endiivigratiini-2.jpg

koti ruoka-ja-juoma

Täydelliset sämpylät – kuin suoraan leipomosta

Herkkusämpylät-1.jpg

Pitkään etsin tapaa tehdä täydellistä leipää. Kokeilin aina vain monimutkaisempia reseptejä ja tekniikoita, mutta aina jokin jäi puuttumaan. Kunnes sain näiden rapeakuoristen ihanuuksien ohjeen. Nämä maistuvat ja näyttävät hyvällä tavalla kaupasta ostetuilta.

Tähän sämpyläreseptiin törmäsin kaverini synttäreillä. Siellä leipä oli venytetty patongiksi, mainiosti toimi niinkin. Leivän salaisuus on pitkässä kohotusajassa ja siinä, että taikinaa ei vaivata. Juuri vaivaamattomuuden takia leipä onkin niin vaivaton. Taikina tehdään illalla valmiiksi, kohotetaan yö jääkaapissa ja paistetaan aamulla. Ei voi tulla huono päivä, jos päivä alkaa tuoreella leivällä.

Tähän leipään tulee jumalaisen ihana, rapea ja kova kuori. Oikeastaan tekisi mieli syödä vain pelkkää kuorta, kaataa kuoreen sulaa voita, mausteita ja yrttejä. Tai pelkkää voita. Ja syödä aamiaiseksi neljä ja lounaaksi kahdeksan sämpylää. Söisinkin, ellei Otto olisi vahtimassa vehnän ja hiilareiden syömistä. Toisaalta esimerkiksi eilen illalla Otto pyysi koiranpentuilmeellä, josko voisin tehdä taas sämpylätaikinan yöksi nousemaan. On kuulemma niin näppärä lounas täytetty, tuore sämpylä.

Ohje on kuulemma alunperin Sikke Sumarin. Kiitos Sikke. Olit aika ihana jo valmiiksi, mutta tämä leipä kyllä vei ihanuudet uusiin sfääreihin.

Herkkusämpylät-2.jpg

Tarvitset:

25 grammaa tuorehiivaa

7,5dl vettä

1,5 rkl suolaa

n. 13 dl vehnäjauhoja (voit tietysti vaihdella jauhoja miten haluat, itse olen käyttänyt rouheisia sämpyläjauhoja)

Toimi näin:

Sekoita kulhossa hiiva, suola ja vesi. Lisää joukkoon jauhot. Jauhoja voi vaihdella mielensä mukaisesti, ja erilaiset terveysjauhot ovat erittäin ok. Itse olen toistaiseksi kuitenkin käyttänyt rouheisia sämpyläjauhoja, niitä kun on ollut kaapissa valmiina. Taikina saa jäädä vähän löysemmäksi kuin leipätaikina yleensä.

Peitä taikinakulho ja kohota yö jääkaapissa.

Nouse aamulla innoissasi sängystä, kohta saa sämpylää jihuu. Laita uuni kuumenemaan 230 asteeseen. Nostele taikinaa kahdella lusikalla leivinpaperilla peitetylle pellille. Leipomohenkeä sämpyliin saa ripottelemalle niiden päälle jauhoja. Olen myös lukenut suosituksia, joiden mukaan sämpylän pintaan on hyvä leikata viilto halkeamisen välttämiseksi. Itse olen joko leikannut väärin tai muista syistä havainnut sen hyödyttömäksi: viillot umpeutuvat ja sämpylän pinta halkeaa. Halkeama sen sijaan mielestäni näyttää oikeastaan varsin hyvältä, eikä missään nimessä pilaa sämpylää.

Kun uuni on kuuma, laita sämpylät uuniin. Paista 30-35 minuuttia. Sämpylät ovat uunista tullessa kovia, mutta kovuus saa häivähdyksen pehmeyttä hetken kuluessa. Sämpylöitä ei saa peittää, ettei niiden rapeus katoa.

Herkkusämpylät-3.jpg

 

hyvinvointi mieli ruoka-ja-juoma diy