Wednesday mode

Ihanaa keskiviikkoa ystäväiset! 

Talvi on näemmä palannut takaisin muutaman jo keväisen päivän jälkeen. Ihana katsella kun lunta vaan satelee parvekkeelle ja havun oksat ovat taas talvisen lumisia. Tosin kävely näin raskaana ollessa luminietoksissa ei ole mitään suurinta herkkua ja käy toden teolla kuntoilusta. 

Olo on ollut todella pirteä ja energinen täällä muutaman päivän ajan, vaikka unta en ole saanut hirveästi. Viime yönä nukkumatti vihdoin vieraili kunnolla ja taisin nukkua jopa 6 h putkeen mikä tuntui niin mahtavalta!

Luin jostain vauva appistäni että näillä viikoilla missä itse nyt menen (28-29) voi alkaa vauvan liikkeistä päätellä hieman lapsukaisen personaallisuudesta. Omena ei ole ilmeisesti hirveän kauas puusta pudonnut sillä tyttäreni vaikuttaa melko samanlaiselta duracell-pupulta kuin äitinsä. Yöt menee masussa bilettäessä ja erityisesti jooga on kivaa aikaa heitellä kuperkeikkoja mahassa, erityisesti savasanan aikana. maha vaan pomppii puolelta toiselle ja jalat heiluvat milloin oikealla ja vasemmalla puolella masua, puhumattakaan melko voimakkaista potkuista kylkiluiden väliin. 😀 Salilla ollessani vauveli tuntuu rauhoittuvan, eli ilmeisesti vähän aktiivisempi liikunta rauhoittaa häntä. Raskaana olevia naisia myös neuvotaan tässä vaiheessa raskautta alkaa tarkkailla vauvan päivittäisiä liikkeitä ja ottaa joku aika päivästä jolloin vauva on aktiivinen, istuskella rauhassa n. 30 min ja laskea että vauva potkii tai liikkuu 10 kertaa. No, täällä tuon 10 liikkeen mittaamiseen menee yleensä se 30 sekunttia eli kaikki vaikuttaa olevan melko hyvin mahassa mikä on tärkeintä. Aktiivinen lapsi kuulostaa hyvältä, tosin toivoisin että hän perisi hieman isältään noita rauhallisuusgeenejä myös:D 

Olo on varmaan senkin takia pirteä että olen pystynyt liikkumaan nyt niin paljon ja se antaa minulle erityisen paljon voimia ja energiaa. Olen niin kiitollinen keholleni että alkuvaikeuksien jälkeen olen nyt näinkin hyvässä tilanteessa ja pystyn treenaamaan melko hyvinkin nyt. Kehoni tuntuu taas omaltani ja rakastan pyöristyvää vauvamasuani. Tosin suihkuun mennessä ja peiliin vilkaistessa minua kyllä aina huvittaa iso ja pinkeä vatsa joka näyttää kuin se olisi vain isketty muuhun kroppaani ja ei jotenkin sopisi siihen:D Painoa on tähän asti tullut melko maltillisesti ja ainakin omaan silmään näyttää ettei kiloja olisi kertynyt juurikaan muualle kehoon. Ja eipä silläkään niin väliä ole, mutta kai me naiset saadaan olla silti vähän turhamaisia vaikka raskaana ollaankin? Ja turhamaisuudesta puheen ollen, oma kehonkuvani ei ikinä ole ollut näin positiivinen kuin nyt raskaana ollessa ja tunnen oloni paljon kauniimmaksi kuin koskaan aiemmin:) Ihanat hormonihehkut, ah! 

Viime perjantaina olin salillani barre-tunnilla ja hikoilin ensimmäistä kertaa koko raskausaikana, jos nyt saunassa käyntejä ei lasketa. Vitsit se tuntui hyvältä! Barre on täydellistä liikuntaa raskaanaa oleville ja sitä voi pienillä muokkauksilla helposti harrastaa ihan loppuraskauteen saakka, mikäli oma olo vain on hyvä. Treenasin myös itseni ”hääkuntoon” barren avulla ja ajatukseni on tehdä niin myös synnytyksen jälkeen kun saan taas liikkua. Netti on täynnä erilaisia online studioita joten se on täydellistä reeniä äideille jotka eivät vaikka pysty lähtemään salille. Esimerkiksi Physique57 on loistava nettistudio. Meillä on kotona jo sovittu että tällä mammalla on omat liikunta-aikansa ja niistä ei tingitä. Ja onnekseni myös kuntosalillani on lapsiparkki josta tulee luultavasti kultaakin kalliimpi kunhan neiti vähän kasvaa. 

Mutta asiasta burgeriin, tein eilen aivan loistavia thaikku kanahamppareita iltaruoaksi, suosittelen! Mies kehui niitä niin vuolaasti että olisi ollut valmis luultavasti pesemään lattiat ja imuroimaan sillä hetkellä jos olisin vastapalvelusta pyytänyt, vink vink. Resepti löytyi täältä, rakastan muutenkin koko sivustoa ja heidän herkkuruokiaan. 

Tänään on vuorossa raskaushierontaa Organic Spiritissä Lauttasaaressa, odotan sitä todella paljon. Olen ollut melko vähä-vaivainen nyt kun mieheni on alkanut kotona hieroa minua Creative Healing –tekniikalla, mutta haluan silti ennaltaehkäistä mieluummin kuin mennä vasta sitten hoitoon kun kaikki vaivat ovat päällä. Suurimmilta turvotuksilta olen tähän asti vielä selvinnyt, ja uskon että sillä on paljon tekemistä runsaan vedenjuonnin, hyvän ravinnon ja liikunnan ansiosta. Kehon aineenvaihduntaa parantava hieronta saa olon varmasti vielä jopa paljon paremmaksi ja auttaa toivottavasti uniongelmiin. 

Se on ihan puppua että kaikilla naisilla olisi tukala ja huono olo raskauden ajan, erityisesti loppuajan. Moni nainen voi aivan loistavasti ihan synnärille saakka, tuntuu vain että enemmän puhutaan (ja äänessä ovat ne) jotka voivat tukalasti. Jos tämä aihe kiinnostaa niin suosittelen Dr. Gowri Mothan kirjaa The Gentle Birth Method. Enkä nyt halua tuomita ketään ja aina kaikkia vaivoja ei pystytä hoitamaan, mutta noin yleisesti suurimmalla osalla meistä on mahdollisuus vaikuttaa siihen miten voimme ja millainen olomme on. Ja välillä taas raskaudessa on päiviä jolloin tekisi mieli istua itkemässä pöydän alla ja olo on kurjista kurjin ja kaikki pelottaa ja sekin on ok. Ja itsehän siis olen käytännössä voinut hyvin vasta reilun kuukauden, joten en todellakaan yritä sanoa että hyvä ruokavalio ja liikunta parantaa kaikki vaivat. Alkuraskaus on joko vaikeaa tai sitten ei, riippumatta luultavasti paljon omista tekosistasi. Itselleni ei auttaneet mitkään viherjuomat tai vedenjuonti siinä vaiheessa, ainut mitkä toivat hetkellistä helpostusta olivat kylmä kokis, vaalea leipä ja kirpeät pääkallokarkit. Liikuntaa oli sohvalta vessaan kävely monta kertaa päivässä. Mutta nyt loppuvaiheessa uskon että omat elintavat vaikuttavat paljolti moneen vaivaan, esim. ummetukseen ja turvotukseen.

Nyt ruokaa masuun, aamupala nro. 2 kutsuu! 

xxx

Jenna 

tumblr_n8ccjtMHYZ1r3uzmno1_500.jpg

Kuva:Pinterest

Suhteet Oma elämä Raskaus ja synnytys

Isyyspakkaus

 

image.jpeg

Kelan äitiyspakkaus 2015.image.jpegViime viikolla kotiin saapui Kelan äitiyspakkaus, loistava keksintö ja täytyy edelleen vaan ihmetellä ja olla kiitollinen kuinka onnekkaita me suomalaiset olemme kaikesta tästä hyvästä hoivasta ja huolenpidosta jota täällä saamme, erityisesti korostuu tämä yhteiskunnan huolenpito nyt raskaana ollessa. Loistavat neuvolapalvelut, Kelan etuudet molemmille vanhemmille sekä tietysti puhumattakaan turvallisesta ja maailman huippuluokan synnytyspuitteista. Olemme mieheni kanssa asuneet monia vuosia ulkomailla ja täytyy sanoa että tällä hetkellä en haluisi olla missään muualla kuin Suomessa ja arvostus on suuri meidän terveydenhuoltosysteemiämme kohtaan. Tottakai muuallakin osataan asiat hoitaa loistavasti, mutta tämä on oma henkilökohtainen mielipiteeni ja itse koen oloni kaikkein turvallisimmaksi koti-Suomessa tällä hetkellä:) Turvallisuus on tosiaan yksi arvo jonka merkitys korostuu todella paljon raskauden aikana. 

Kelan äitiyspaketin (2015) sisällön pääsee kurkkaamaan täältä, jos se kiinnostaa. Olin itse todella positiivisesti yllättynyt paketin sisällöstä. Värit olivat suurimmaksi osaksi tosi kauniita ja paketista löytyi paljon hyviä perusvaatteita eri kokoisina. Tykkään myös todella paljon haalean vaaleansinisestä ulkohaalarista ja mielestäni se sopii loistavasti niin tytölle kuin pojalle. Myös peitemakuupussi on loistava sillä se tulee meille ehdottomasti käyttöön, sillä tytön laskettu ajan aikoihin huhtikuussa voi olla vielä melko koleaa mutta tuskin enää niin kylmää että olisi tarvetta untuvamakuupussille rattaisiin. Vihreä väri ei ole suosikkini mutta makuupussi nyt ei tule edes paljoa näkymään rattaiden suojakankaan alta. Mutta todella iloinen olin pakkauksen sisällöstä ja sieltä löytyi oikeastaan vain tarpeellisia asioita vauvallemme! 

Huomasin että miestäni ei pakkauksen sisältö niin suuresti kiinnostanut kuin minua. (Okei, ei häntä muutenkaan kiinnosta söpöt pinkit tyttöjen vaatteet ihan niin paljon kun minua) Mammablogeissa olen siellä täällä törmännyt Isyyspaketti- konseptiin ja tykkäsin heti ajatuksesta ja halusin tehdä myös omalle rakkaalle miehelleni paketin joka olisi hieman enemmän häntä varten kuin Kelan äitiyspaketti. (Joka tosin voitaisiin nimetä esim.vauvapaketiksi tasa-arvon nimissä? Suurin osahan tavaroista on kuitenkin vauvalle, lukuunottamatta nännivoidetta, siteitä, kondomeja ja liivinsuojia.) 

Pakkasin isyyspaketin tytölle hankkimaani Stokken kylpyammeeseen. Paketin sisältä löytyi: 

  • Kukkokiekuu Maatilalla-äänikirja vauvalle. Mieheni on viettänyt lapsuutensa kesät isoisänsä maatilalla ja hänelle (ja meille molemmille) on tärkeää opettaa lapsellemme mistä maito tulee ja miltä possut näyttävät jne. vaikka asummekin nyt kaupungissa. Emme todellakaan aio kasvattaa city-lasta joka luulee että maito tulee pahvikartongista kaupasta. (vaikka lapsemme tuskin tulee kaupan maitoa paljoa juomaan) 
  • Sophie la Giraffe- kirja jossa kehitetään vauvan eri aisteja. Sophie la Giraffe on ilmeisesti vauvamaailmassa iso juttu ja jokaisen vanhemman must listalla on sarjan purulelu. (Joka meiltä jo löytyy) 
  • Pampersin vaippoja vastasyntyneelle. Lisää Daddy-daughter bonding hetkiä. 
  • Hieno tumman sininen rusettihaalari jonka kanssa voi mennä isin kanssa kaupungille. (Mieheni on jo ilmoittanut että haluaa säännöllisin väliajoin mennä ”elvistelemään” vauvan kanssa ilman minua Espalle kahvilaan. Oukki doukki, mummy approves!) 
  • Harmaa neulepaita, melkein samanlainen kuin iskälläkin on.
  • Lifefactoryn pinkki tuttipullo. (Iskällä on samanlainen pullo sinisenä) 
  • I love daddy- tutteja 
  • Laadukasta kahvia iskälle 
  • Pullo Bourbonia (Iskän lempparijuoma) 
  • Lahjakortti lätkämatsiin ja poikien iltaan 

Olen melko tyytyväinen pakkauksen sisältöön ja niin oli myös liikuttunut rakkaani, selkeästi iloinen että häntäkin muistettiin. Tässä koko raskausprosessissa käy helposti niin että kaikki huomio keskittyy tulevaan äitiin (ja tietysti vauvaan) ja miehet voivat helposti kokea olonsa ulkopuolisiksi. Mieheni on ollut kaikilla neuvola- ja lääkärikäynneillä ja ultrissa mukana ja olemme menossa yhdessä myös muutamaan neuvolan perhevalmennukseen sekä synnytysvalmennukseen. Lisäksi luemme molemmat paljon raskaudesta ja keskustelemme vauvan viikottaisista kasvukehityksistä paljon yhdessä. Uskon että nämä kaikki asiat ovat vaikuttaneet siihen että miehelläni on suhteellisen hyvä olo eikä hän tunne itseään kovinkaan ulkopuoliseksi. Muistakaa siis ottaa puolisonne mukaan ja jakaa tuntemuksianne ja fiiliksiänne. 🙂 

Nyt on aika laittaa viikko käyntiin toden teolla!  Ihanaa maanantaita ja helmikuun alkua, nautitaan kauniista aurinkoisesta säästä jota ainakin Helsinkiin luvattiin täksi päiväksi:) 

xx,

Jenna 

Suhteet Rakkaus Raskaus ja synnytys Vanhemmuus