En ole kotoisin Kapkaupungista tai käynyt siellä  kolmea kertaa enempää, mutta olen jo viisastunut jakamaan parit hyväksi todetut tipit ja vaihtoehdot kaupunkiin suuntaaville. Oli sitten intressi mikä tahansa, löytää kaupungista varmasti puuhattavaa ja mahtavia ruokapaikkoja on pilvin pimein. Monet aktiviteetit voi yhdistää samalle päivälle, ja urheiluintoisetkin pääsevät kuntoilemaan turismin ohella niin halutessaan.

Jos aikaa ei ole hirveästi, saa kaupungista paremman käsityksen helposti ja nopeasti kun osallistuu ilmaisille kaupunkikierroksille, jotka lähtee Green Market Squarelta keskustasta. Nielsen Tours järjestää 1,5 tunnin opastettuja historiakävelyitä sekä visiitin Bo-Kaapiin ja District Sixiin. Opastetut kierrokset perustuu tippeihin, jonka suuruuden jokainen saa itse päättää budjettinsa ja halujensa mukaan. Oppaat tietävät olemaan valmiita tekemään sen edestä hyvää työtä, ja kaikki kolme opasta keiden kanssa kiersimme osasivat kyllä hommansa. Jos aiot kierrokselle, toivottavasti pääset tekemään sen ihanaisen partaukon Charlien kanssa!

Jos viinimaille aikoo, voi joko suunnata sinne omalla vuokra-autolla, kuljetuksella tai jäädä Stellenboschiin pariksi päiväksi ja palloilla siellä omatoimisesti, kuten huhtikuussa tein. Voi joko mennä itse valitsemilleen tarhoille tai valita valmiit opastetut kierrokset, jotka yleensä kiertää tunneituimpien viinitilojen läpi. Yksi huikea tapa tutustua viinimaihin on valita Bikes n Wines -kierros, jolla pääsee pyöräilemällä eksymään viinitarhoille ja makustelemaan pienempien sekä tunnetumpien tarhojen viinejä. Huhtikuussa pyöräilimme porukalla 21 kilsan kierroksen, joka oli aikas hauskaa. Viime viikonlopulla vierailemani tilat olimme valinneet työporukalla, ja parhaat kokemukset koimme Vergelegenin luksustilalla ja Boschkloofista. Boschkloofissa saimme isännältä ainuktaatuista palvelua ja saimme maistella myös vintageja, joita oli enää pelkkää maistelua varten muutama pullo piilossa.  

Jos välttämättä haluaa nähdä pingiinejä eikä ehdi hyväntoivon niemelle, voi suunnata hyväntoivonniemen sijasta kohti Hermanuksen rantakaupunkia. Alueen vinetot eivät ole välttämättä yhtä kuuluisia kuin Paarlin, Stellenboschin tai Franschhoeekin tarjonnat, mutta ehdottomasti idempänä Kapkaupungista löytyy myös upeita Chardonnay-, Shiraz ja Bordeaux Blend-viinitaloja. Matkan varrella voi pysähtyä Betty’s Baylle, josta löytää (ilmaisen!) pingviinikolonian satamasta. Yleensä kaikki suuntaavat Simonstowniin pingujen perässä, mutta Hermanus-reitillä näkee sekä pinguja että valaita – jos tuuri käy ja omistaa kissan silmät. 

Jos pöytävuorelle nouseminen jalan ylös ja/tai alas kiinnostaa, kannattaa suunnitella reittinsä hyvin. Polkuja on useampi, reilusta parin tunnin mittaisesta yli neljän tunnin ylösnousevaan polkuun. Itse totesimme Platteklip Gorgen taipaleen parhaaksi reitiksi huipulle, jossa voi päättää säästääkö polviaan ja tuleeki alas kaapelihissillä. Huutokauppahintaisia lippuja voi saada 100 randilla (noin 7 euroa) kun yleensä hintaa edestakaisille tulee hintaa 250 randia. Maisemareitin valinnaksi kivoin tapa palata alas on kulkea vastakkaista vuoren rinnettä pitkin ja päätyä alas Kirstenboschin reittiä pitkin talvipuutarhaan, jolloin ei edes tarvitse maksaa puiston sisäänpääsymaksua! Toinen ”must” on upea kapuaminen Lion’s Headin huipulle, josta saa mahtavimmat näköalat kaupungista ja posetuskuvat kallion kiellekkeeltä.

Jos musiikki kiinnostaa, järjestetään downtownissa jazz-sessioita People’s Churchin kryptassa. Pelkällä viidellä eurolla pääsee nauttimaan vaihtuvien artistien esityksistä aina tiistaista lauantaihin, ja erityisesti tiistaisin paikka täyttyy tupaten täyteen. Tuolloin jazz-esiityjiin kutsutaan myös townshipin lupaavia tähtiä, ja itse koimme unohtumattoman kulttuuri-illan nuorten musiikin innosta nauttien. Tsekkaa siis The Crypt.

Lonely Planetin listaamien raflojen ulkopuolelta löytää myös kokeilunarvoisia huippuravintoloita. Yksi ”must” jälleen, on kokea afrikkalainen riistaliha joko Mama Africassa tai Marco’s African Placessä, jossa olen ollut jo kahdesti. Marcosissa järjestetään marimbakonsertteja, joissa ksylofonibändi soittaa paikallisia ja kansainvälisiä hittejä. Bändin mukana on tanssijoita, jotka tanssii perinteisiä tansseja jalat heilauttaen ja pyllyt twerkaten.

Nyt olen saapunut yhtenä palasena perille Zanzibariin ja saaren pohjoisosalle Kendwan kylään. Edessä  on kamalaa pakkorelaamista ja aurinkolomailua, sillä useimmat aktiviteetit ovat omaan budjettiin hieman ylihintaisia (etenkin kun väistämättä vertaan hintoja Mosambikin tarjontaan). Onneksi on kuitenkin aurinko, hyvä kirja ja uusien sveitsiläistyttökavereiden seura. Eikö tuo koralliriuttakaan tossa kummempi ole.

Pus

**Kiitos vielä ihanalle Lilyn toimitukselle, joka valitsi Johainon viikon blogiksi. Pistää pienen matkalaistyttösen hiljaiseksi. Kiitokset myös lukijoille, ilman teitä ja teidän kommentteja ei tätäkään olisi mielekästä tehdä <3