Matkailua Varsinais-Suomessa: Munkkis-kahvila, Storfinnhova Gårdin savusauna ja majoittuminen Ystävyyden Majatalossa

Olemme ystäväni Heidin kanssa matkustelleet yhdessä paljon niin kotimassa kuin ulkomaillakin, välillä kahdestaan ja välillä isommalla porukalla. Yleensä lähes heti kun edellinen reissu on saatu päätökseen, alamme jo suunnitella uutta 🙂 Meillä tuli jo joskus aikoja sitten puhetta, että olisi kiva päästä käymään Storfinnhova  Gårdin Metsäkylässä sekä savusaunassa. Heidi oli bongannut paikan jostakin, ehkä Ilta-Sanomien jutusta. Suunniteltiin aluksi viikonloppua isommalla porukalla, mutta lopulta suunnitelma hiukan muuttui ja päätimme lähteä kahdestaan käymään pelkästään saunassa, nyt kun minulla vielä on äitini autokin lainassa. Ehkä kesällä sitten pääsisimme sinne ihan majoittumaan saakka 🙂

Munkkiksessa oli valtava valikoima donitseja, tässä vain muutama 🙂

Matkaan lähdimme lauantaina aamupäivästä täältä Hämeenlinnasta ja pysähdyimme lounaalle Forssaan Ravintola Gurkhaliin. Tämä on  Nepalilainen ravintola ihan Forssan keskustassa ja ruoka on aina ollut tosi hyvää. Isosiskoni on joskus myös kehunut tätä paikkaa maasta taivaaseen. Tästä paikasta on tullut melkein semmoinen vakkaripaikka, jos on Varsinais-Suomeen tulossa tai menossa 🙂 Tästä matka jatkui Loimaalle, jossa pysähdyimme  Kahvila Munkkikseen. Tästäkin paikasta on Ilta-Sanomat kirjoittanut jutun. Itse en ollut tästä kuullutkaan! Munkkiksesta olisi saanut myös suolaista ruokaa, burgereita ym. Mutta me tultiin donitsien perässä ja niitähän olikin kelpo valikoima 🙂 Minä herkuttelin Kinder bueno täytteisen ja hörselöidyn donitsin, Heidi taas Tobleronen. Makuvaihtoehtoja olisi ollut vaikka kuinka! Olisi ollut ihana ostaa donitseja myös tuomisiksi, mutta sehän ei valitettavasti ollut mahdollista, kun reissussa oltiin. Donitsit oli niin runsaita, että meille olisi ehkä riittänyt lopulta yksi puoliksikin, mutta tulipahan nautittua 😀

Meillä tulikin siitä sitten aika kiirus jatkaa matkaa, nimittäin Heidi muisteli varanneensa meille Storfinnhovan savusaunasta yleisen vuoron joka alkaa klo 16. No, eihän me sinne mitenkään ehditty, vaan kello oli jo yli viisi, kun saavuttiin perille. Meidät kuitenkin otettiin tosi ystävällisesti vastaan ja neuvottiin kaikessa mieleen tulevassa. Meillä oli omat pyyhkeet, peseytymisvälineet ja juomat mukana, talon puolesta tarjolla oli vettä. Sauna ja lähde oli kyllä elämys! Todella kaunis paikka! Sekä sisällä että pihalla oli mahdollista pulahtaa lähteeseen ja meidän makuun löylyt oli leudot, ei mitenkään pistävän kuumat tai tunkkaiset.

Savusauna oli valaistu tosi tunnelmallisesti lyhdyillä ja kynttilöillä. Aluksi kun pimeään saunaan meni, sai hieman varoa mihin astuu, koska saunahan on tosiaan rakennettu graniittilohkareista. Kauhean rampana tai varsinkaan humalassa ei siis kannata mennä 😉 Saunassa on yleiset suihkut, eli ei erikseen peseytymistiloja naisille tai miehille, pukuhuoneet toki löytyy. Meillä oli aikaa seiskaan saakka saunoa ja se oli meille oikein sopiva aika. Pariin otteeseen käytiin kastautumassa metsäpurossa ja se oli kyllä ihanan virkistävää. Saunavuoro kannattaa tosiaan varata etukäteen, koska ainakin kun me mentiin, niin paikalla oli tosi paljon porukkaa. Sen verran syrjässä tämä paikka myös on, että sinne ei julkisilla mahda päästä, mikä siis kannattaa huomioida, jos suunnittelee reissua.

Saunomisen jälkeen jatkettiinkin sitten matkaa Ystävyyden Majataloon, mistä Heidi oli varannut meille teemaan sopivasti huoneen. Ystävyyden Majatalo sijaitsee Salossa, Turun ja Helsingin välillä. Meillä oli sunnuntaille aika tiukka aikataulu, joten tuo sijainti oli meille oikein passeli. Meille oli varattuna piharakennuksesta oikein kiva huone järvinäköalalla. Koirani Lacu oli meillä myös mukana, joten senkin vuoksi oli hyvä ettei majoituttu ”päätalossa”. Hän kun on aika haukkuherkkä, niin kerkesin jo vähän stressatakin, että kuinkahan hän haukkuu yöllä jos kuuluu ääniä. Oltiin vasta yhdeksän jälkeen illalla perillä, mutta täälläkin meidät otettiin ystävällisesti vastaan ja tarjottiin vielä iltapalaakin, jos olisi ollut nälkä. Käytiin sitten juomassa vielä iltateet ja painuttiin nukkumaan.

Näin ihanat puitteet olisi juhlien järjestämiseen rantasaunalla
Koirani Lacu viihtyi Ystävyyden Majatalossa hyvin 🙂

Ystävyyden Majatalossa olisi ollut myös illalla mahdollisuus saunoa ja pulahtaa avannossa. Käytiin aamulla ennen lähtöä kurkistamassakin rantasaunaa ja tiloja, oli kyllä ihanan näköistä! Tämäkin oli kyllä sellainen paikka, mihin olisi kiva tulla rentoutumaan joskus paremmin ajan kanssa 🙂 Koska Heidillä oli salispeli puolilta päivin Keravalla, lähdettiin jo yhdeksän jäljestä ajelemaan kotiin. Matkalla olisi ollut Kasvihuoneilmiö, mutta ei nyt tälläkään kertaa ehditty siellä piipahtamaan.

Tämmöinen reissu tällä kertaa, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa näihin paikkoihin jos Varsinais-Suomeen tie vie 🙂

hyvinvointi hyva-olo matkat
Kommentit (1)
  1. Oikein kiva matkakertomus, ainut ISO MIINUS Nepalilaisessa ravintolassa syömisestä. Onko teiltä mennyt ohi tieto, että Nepalilaiset ravintolat omistavaa pääosin muutamat ns. ”mahtiperheet”, jotka ovat sukua keskenään. Helsingin Sanomat ja iltapäivälehdet ovat kirjoittaneet aika ajoin ravintoloitsijoiden harjoittamasta orjatyöhön rinnastettavasta pakkotyöstä työntekijöihinsä. Teetetty 18h työpäivää ilman korvauksia, saadusta naurettavan pienestä palkasta pitää maksaa osa takaisin omistajalle, passit takavarikoitu, peloteltu ja uhkailtu. Osa joutunut pitkän päivän päälle toimimaan vielä perheen kotiapulaisena, asutettu epäinhimillisissä oloissa. Näistä on jo tuomittukin ravintoloisijoita. Jokainen sivistynyt, ihmisoikeuksia kunnioittava ymmärtää työntekijän syvän ahdingon eikä halua olla tukemassa tällaista toimintaa. Siksi en ikini enää syö Nepalilaisissa ravintoloissa nämä kauheudet luettuani!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *