Tänä kesänä (kuten useina muinakin kesinä) pidin kesälomani pätkissä. Yhden viikon pidin kesäkuussa juhannuksena, jolloin olimme Lempäälässä mökkeilemässä. Kaksi viikkoa oli elokuun lopussa ja oikeastaan koko kevään sitä on suotanut ja huopannut, mitä siihen keksii. Jossain kohtaa mietittiin reissua asuntoautolla Baltian kautta Belgiaan, mutta sekin hautautui koronan takia ja loppujen lopuksihan möinkin autoni heinäkuun lopulla. Jossain kohtaa keväällä huomasin Top10matkojen mainoksen Montenegroon, ja mainitsinkin siitä miesystävälleni Jarnolle. Nuokin matkat taisivat peruuntua, mutta tuo kohde jäi mieleen. Kysäisinkin sitten kaveriltani Lassilta, olisiko tuonne mahdollista suunnitella omatoimimatkaa. Lassi kertoi, että helpoiten lienee Montenegroon pääsee lentämällä Turusta Skopjeen ja sieltä vuokra-autolla tms. -> Montenegroon. Rupesimme katsomaan lentoja ja huomasimme, että tämä Skopjekin vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta mestalta, joten muutettiinkin suunnitelmia siten, että selvitämme vasta siellä, onko Montenegroon matkustaminen mahdollista ja järkevää.

Lentoja Skopjeen menee Turusta kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja lauantaisin. Meidän lennot maksoi yhteensä Wizz airilla 287,36 euroa. Otimme siis meno-paluu liput kahdelle, yhden 20 kg matkalaukun ruumaan ja jotku matkavakuutukset jos vaikka koronan takia lennot peruuntuukin. Tuonne Pohjois-Makedoniaan matkustamiselle ei tosiaan ollut mitään kummoisempia ”rajoituksia”. Reissun jälkeen suomessa tulee käydä 72 h kuluttua koronatestissä (jos on saanut yhden rokotuksen). Finentryn kautta olisi voinut täyttää yhteyslomakkeen etukäteen. Myöskin Skopjessa ravintoloissa ja lentokentällä meitä pyydettiin näyttämään EU:n koronatodistusta.

Me päätettiin jättää auto Turun lentokentän parkkiin, koska vietiin Lacu samalla hoitoon niin ei oltaisi oikein julkisillakaan voitu Turkuun mennä. Tuo parkki maksoi 67,5 euroa tiistaista seuraavan viikon sunnuntaihin, joten ei mikään mahdoton kulu sekään. Lento Skopjeen lähti illalla ja kesti n. 3 tuntia, perillä oltiin vasta puolen yön tietämillä. Aikaeroa on onneksi vain yksi tunti. Käytiin ostamassa vettä lentokentän ravintolasta ja kyselemässä taksia. Heti ensimmäinen kuski sanoi, että matka on 20 euroa ja vain käteisellä. Se kuulosti meistä aika kalliilta kun niin paljon on hehkutettu Pohjois-Makedonian halpoja takseja.  Kävi kuitenkin ilmi, että tuo 20 euroa on vakiokorvaus lentokentältä Skopjeen ja siitä on turha yrittää tinkiä. Nostettiin sitten ensimmäiset denaarit lentokentältä. Meidän ensimmäinen majoitus oli Hotel Arkassa, missä oli kyllä mainio sijainti lähellä Old bazaaria. Hotellille päästyämme painuttiinkin pehkuihin 🙂

Ensimmäinen päivä meillä menikin hyvin pitkälti kaupungilla kierrellessä ja kaarrellessa. Pysähdyimme välillä katsomaan vanhan kaupungin kojujen tarjontaa ja olusille paikallisiin ravintoloihin. Päädyimme syömään laivahotelli Senigalliaan, missä oli todella avulias henkilökunta. Tässä paikassa kävimme syömässä vielä toisenkin kerran ennen lähtöämme 🙂

Illalla hotellille palatessamme matkalle osui myös ravintola Austrian Palace, missä piipahdettiin juomassa yhdet drinkit. Tässä paikassa oli hauskoja yksityiskohtia seinillä ja laaja ruokalista (muutakin kuin paikallista ruokaa). Täällä myös tuli reissun aikana piipahdettua useampi kerta. Iso miinus tuli kuitenkin vessojen siisteydestä, ne olivat joka kerta aivan kamalassa kunnossa.

Torstaina nukuimme pitkään ja suuntasimme hotellin tukevan aamupalan jälkeen etsimään kauppaa, koska juomavesi alkoi loppua, eikä haluttu käyttää hotellin kalliita vesiä. Päädyimme ostoskeskus Jumbo Vero Centeriin missä olikin tosi iso ruokakauppa, vaatekauppoja yms. Ostoskeskuksen kyljessä oli myös kiva kahvila kippola missä kävimme nauttimassa aurinkoisesta päivästä ennen ja jälkeen ostostelun 🙂 Ostosreissun jälkeen käytiin hotellilla virkistäytymässä ja lähdimme syömään vanhaan kaupunkiin ravintola Pivnica Aniin, Jarno oli sen netistä bongannut. Todella kaunis paikka, ystävällinen miestarjoilija ja paikallista ruokaa, suosittelen! Ravintola sijaitsi rauhallisella sisäpihalla ja meitä kävi tervehtimässä välillä älyttömän suloisia kissanpentuja. Skopjessa on valitettavasti paljon kulkukissoja ja koiria :/ Haettiin kaupasta paketti nappuloita,mitä sitten jaeskeltiin kun kulkulaisia kohdalle sattui.

Ruokailun jälkeen oltiin ihan ähkyssä ja mentiin käymään hotellin terassibaarissa istuksimassa. Keksittiin lähteä käymään vielä kiertelemässä vanhassa kaupungissa ja eksyttiin jäätelöbaariin/kahvilaan. Tilattiin valtavan kokoiset jäätelöannokset. Jäätelö oli tosi hyvää, mutta valitettavasti se, tai joku muu ruoka teki mahalleni tepposet ja lähes koko yö meni osaltani wc ankkaa morjestellessa. Seuraavana päivänä eli perjantaina olin niin uupunut, että ei oikein mitään jaksanut tehdä, eikä ruoka todellakaan maistunut. Perjantai meillä meni sen takia oikeastaan lepäillessä.

Lauantaina olo oli onneksi normalisoitunut ja pienen kaupunkikierroksen jälkeen päätettiin lähteä syömään Kamnik wineryn yhteydessä olevaan ravintolaan Hunter`s Lodgeen. Tämä paikka oli parinkymmenen minuutin taksimatkan päässä meidän hotellilta ja matka ei maksanut juuri mitään. Täältä ravintolasta sai myös riistaruokaa ja tarjoilija suositteli ruokiin sopivat viinit. Itse valitsin ruuakseni peuraa ja mies otti naudanlihapihvin. Maisteltiin useita paikallisia viinejä, koska tämä paikka oli tosiaan viinitilan yhteydessä. Me ollaan molemmat tosi kovia viinin ystäviä, jos se ei ole jo käynyt ilmi 🙂 Tämä Hunter`s Lodge ravintola oli tosi tunnelmallinen paikka, vaikka toki hintatasoltaan korkeampi. Iltasella kävimme taas vanhassa basaarissa käppäilemässä ja eksyimme sattumalta (sisäänheittäjän toimesta) viihtyisään viinibaariin, Wine bar Kaldrmaan jossa oli iloksemme livemusiikkia.Sunnuntaina päätettiin, että jäämme Skopjeen ja jätämme reissun Montenegroon tekemättä, koska paljon oli vielä paikkoja näkemättä ja kokematta ja matkustaminen aiheuttaa aina oman stressinsä. Tämä tosin tarkoitti hotellin vaihtamista seuraavana päivänä. Olimme bonganneet respasta mainoksen poreammeesta ja saunasta jotka olivat hotelliasukkaiden käytössä ja iloksemme kuulimme, että ne kuuluvat pariksi tunniksi veloituksetta huoneen hintaan. Päätettiin tietysti hyödyntää tämä iltapäivälle ja tilattiin saunatiloihin myös pullo kuohuvaa. Saunassa olikin ihan suomalainen Harvian kiuas, tosin koppi oli niin kuuma ettei siellä juuri voinut oleskella 😀 Lounaalla kävimme Domino`s pizzassa ja illalla saunan jälkeen Austrian Palacessa.

Maanantaina vaihdoimme hotellia Bushi Resort & Spahan. Otimme hotellin perjantaihin saakka ja viimeiseksi yöksi olimmekin jo varanneet valmiiksi lentokentän läheltä hotellin. Kun oltiin päästy viimein kirjautumaan sisälle, lähdettiin taas kaupungille kiertelemään. Olimme päättäneet mennä syömään Skopski Merak ravintolaan, joka oli saanut hyvät arvosanat paikallisesta ruuasta. Emme oikein tahtoneet löytää kyseistä paikkaa kun google maps toimii kunnolla vain wifi verkossa (datasiirto on Pohjois-Makedoniassa kallista). Eipä se mitään, matkalla pysähdyimme lasillisille Casa kahvilaan, mikä oli sekin ihan viihtyisä paikka. Kun viimein löydettiin perille, saatiin nopeasti pöytä, vaikka emme olleet älynneet tehdä varausta ja ravintola oli ihan täynnä, suosittu paikka siis! Ruoka oli Skopski Merakissa hyvää ja palvelu pelasi. Ruuan jälkeen lähdettiin tassuttelemaan hotellille, minne löytäminen oli yhtä haastavaa kuin ravintolaankin 😀 Löysimmekin itsemme taas Wine bar Kaldrmasta, mikä oli ihan liki hotelliamme.

Tiistaina nukuimme pitkään ja kävimme syömässä lounaaksi pitsan puoliksi Austrian palacessa. Olimme varanneet hotellin spasta hieronnat, jonka jälkeen hengailimme ja rentouduimme vielä kylpylän puolella. Hieronnat oli tosi edullisia, n. 30 euroa tunti. Varasimme keskiviikolle retken Stobin argeologisille kaivauksille sekä Sopotin viinitilalle jonne lähtö oli jo aamulla, joten tiistai otettiin chillisti. Illalla kävimme syömässä Tavern Debal Maalossa, missä söin ehkä reissun parhaimman illallisen ja iloksemme siellä oli myös livemusiikkia, oikein orkesterin voimin.Keskiviikko aamuna meitä tuli hakemaan autokuski Jordan retkelle Stobin kaivauksille ja viinitilalle. Matka kaivauksille kesti reilun tunnin ja paikan päällä oli ihan älyttömän kuuma, paahtava helle. Kävimme pienen kierroksen oppaan saattelemana. Kierroksen jälkeen suuntasimme viinitilalle jossa meille piti pienen esittelykierroksen tilan emäntä ja yksi perustajista. Tästä siirryimmekin lounaalle johon kuului kolmen ruokalajin menuu sekä viiden viinin tasting. Pääruokana tietysti oli valtava juustotarjotin lisukkeineen. Tarjoilija kertoi hyvin viineistä ja millaisten ruokien kanssa mikäkin sopii. Ravintolasta oli hyvät näkymät viinimarjapelloille. Ruokailun & tastingin jälkeen saimme tehdä vielä ostoksia tilan putiikista josta pari pulloa mukaan tarttui. Harmillisesti meillä ei ollut matkalaukussa tilaa enemmille ostoksille. Iltapäivällä käytiin vielä kaupungilla ostamassa tuliaisia, uudelleen laivaravintolassa sekä varaamassa hieronnat seuraavalle päivälle.

Torstaina päätettiin tehdä reissu Matka kanijonille, mikä onkin Skopjen tosi suosittu nähtävyys. Aamupäivällä ja päivällä satoi vettä ja iltapäivälle oli luvattu poutaa, joten koitimme venyttää lähtöä. Lopulta meidän oli pakko lähteä matkaan (kirjaimellisesti), koska illalla meillä oli hieronnat varattuna klo 19. Mentiin ja tultiin paikalle taksilla, eli emme olleet ottaneet mitään pakettia, aikaa sai varata n. 45 min suuntaansa. Paikan päällä veden sataminen vain yltyi. Parkkipaikalta lähti kanjonin reunaa polku ja parin sadan metrin päässä olikin ravintola johon jäimme pitämään sadetta. Päätimme syödä ravintolassa, koska siellä oli ihan laaja ruokalista, kivat näkymät ja sadekaan ei näyttänyt loppuaan. Onneksi ehdittiin syödä, nimittäin ravintolan katto/markiisi alkoi antaa periksi ja vettä tulvi sisälle saakka. Onneksi sade sitten kuitenkin loppui ja mentiin kyselemään veneajelua ja käyntiä luolastossa. Tuolla Matka kanionilla oli tosiaan eripituisia veneretkiä, osa pysähtyy luolastolla ja osa ei. Meillä oli aikaa enää vajaa pari tuntia, joten onneksi retken järjestäjät saivat porukan kasaan ja päästiin käymään ajelulla 🙂 Tuntui melkein kuin olisi johonkin ihan eri maahan mennyt vierailulle, kun vesi oli niin ihanan turkoosia ja kaikkialla oli tosi vehreää, toisin kuin kaupungissa. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi ollut ihana käydä patikoiden tai kanootilla kiertelemässä. Suosittelen siis varaamaan enemmän aikaa Matka kanijoni reissulle, mikäli sinne halajaa 🙂 Illalla hierontojen jälkeen käytiin vielä pyörimässä Skopjen keskustassa ja Pekingiläisessä ravintolassa syömässä.

Perjantaina vaihdoimmekin sitten lentokentän lähellä olevaan Hotel Mirroriin. Täytyy sanoa, että tämä oli tosi hyvä valinta viimeisiksi päiviksi ja yöksi. Hotellilla oli ihana sisäpiha missä aurinkotuoleja ja uima-allas, pääsin viimeinkin ottamaan aurinkoa ihan bikinisilleen 🙂 Lueskelin myös mukaani ottamat lehdet, niin ei tarvinut niitäkään alkaa takaisin raahaamaan. Nautiskeltiin drinkkejä allasbaarista ja illalla syötiin hotellin ravintolassa pitkän kaavan mukaan, siinä meni viimeinen ilta oikeinkin mukavasti, minä olisin täällä viihtynyt useammankin yön! 😀 Lauantaina huoneen luovutuksen jälkeen mentiin vielä altaalle löhöilemään ja syötettiin paikalliselle raskaana olevalle kisulle loput nappulat. Hotellin hintaan kuului lentokenttäkuljetus. Menimme kentälle ajoissa, koska halusimme siellä vielä syödä sekä ostella tuliaisia. Lentokentällä olikin ihan hyvä tax free mistä sai karkkia, paikallisia herkkuja, viiniä, tupakkaa, tuoksuja yms. Suomessa oltiin taas myöhään illalla ja sen vuoksi olimmekin ottaneet Turusta Skandic hotellista vielä huoneen. Reissusta jäi kyllä hyvät muistot ja vaikka tuo Skopje ei tosiaan mikään iso paikka ole, niin hyvin me saatiin siellä aikamme kulumaan! Kovasti tässä on loman jälkeen yrittänyt lenkkeillä ja kuntoilla, jotta pääsisi pahimmista reissuturvotuksista eroon ennen viimeistä lomaviikkoa, joka onkin sitten syyskuun lopulla 🙂