Osallistuin taannoin Hämeenlinnan kaupungin – kuukauden ilmastoteko kyselyyn. Tässä kyselyssä kerrottiin omin sanoin, mitä tekoja on tehnyt ilmaston muutoksen ehkäisemiseksi. Nyt sähköpostiini tupsahti myös Taloustutkimuksen kysely, joka on osa Vaasan yliopiston ja e2 tutkimushanketta. Tämän kyselyn tarkoitus on selvittää kansalaisten käsityksiä ilmastonmuutoksesta. Olen myös viime aikoina huomannut useita postauksia liittyen ilmastotekoihin, joten väsätäänpäs nyt aiheeseen liittyen oma postaus 🙂

Ilmastotekoja jos mietin, niin periaatteessa en ole muutaman vuoden aikana tehnyt tieten tahtoen mitään. Ilmastoteot ovatkin jotenkin minulle itsestään selvä pyrkimys ja tapa toimia. Esimerkiksi nyt olen alkanut kierrättää myös muoveja. Taloyhtiömme roskakatoksessa on muovinkeräys, joten miksipä en? Jätteet olen muutenkin jo vuosien ajan kierrättänyt niin hyvin kuin se on järkevästi mahdollista. Jos vaikka olemme pitkällä reissulla ja syömme matkalla autossa, en ala roskia säästäämään kotiin ja lajittelemaan roskakatoksessa, vaan kyllä ne valitettavasti lähimpään roska-astiaan päätyy sellaisenaan. Toisaalta, ei tulisi mieleenkään heittää niitä vaikkapa autosta ulos luontoon. Ruokaa meillä nakataan tosi vähän hävikkiin ja siitä pitää osittain huolen myös koirani. Välillä tuunaan mitä ihmeellisempiä mössöjä ruoan jämistä ja saatan töissä havaita ihmetteleviä katseita ruokakippojeni suuntaan. Lihan syöntiä olen vähentänyt jo vuosia sitten, enkä syö tehotuotettua lihaa. Minusta on ihana testailla kaikkia lihaa korvaavia tuotteita ja niitähän on tulla tupsahdellutkin kuin sieniä sateella. Olen hiljattain vähentänyt yksityisautoilua, mutta tämä mahdollistui sen takia, että työpaikkani sijaitsee nykyisin tosi lähellä ja samoin rautatieasema. Auton vaihdoin myös bensasyöpöstä autosta hybridiin silloin kun työmatka kasvoi. Nyt autoni on lainassa ja olen kulkenut ukon tekeleen tai apostolin kyydissä. Olen aina ollut tarkka veden ja sähkön kulutuksen suhteen. Ehkä pääosin sen takia, että ne maksaa ja jotenkin on itsestään selvää, että mööpeleitä ei pidetä turhaan päällä tai vettä juoksuteta. Meillä oltiin lapsuudessa kotona tosi tarkkoja tämän suhteen. Kulutustavaraa ja vaatteita ostan pääosin käytettynä, mutta olen huono entisöimään, ompelemaan tai muuten ”herättämään henkiin” mitään vanhaa. Minulla on myös paha tapa innostua uusista jutuista, joten joskus saatan ”havahtua” vasta ostamisen jälkeen, että olisi pitänyt katsoa ensin kirpputorit, kysellä kavereilta tms. Yritän skarpata tässä 🙂 Lentomatkailua en ole vielä oikeastaan vähentänyt, ja tästä paheesta muodostuukin suurin osa hiilijalanjäljestäni. Tälle vuodelle on varattuna yhdet lennot Budapestiin ja alustavasti on tiedossa matka loppuvuodesta Puolaan (tätä matkaa en ole itse järjestämässä). Pyrkimyksenä olisi jatkossa alkaa enemmän matkustella kotimaassa ja varsinkin nyt tutustua Hämeenlinnan nähtävyyksiin. Uskon, että lentäminen tulee vähenemään.

Ilmastotekojahan on ihan hirvittävästi sellaisia, mitä ei oikeastaan mitenkään voi mittaroida ja kun puhutaan teoista, niin pitäisi puhua myös valinnoista. Jos ihan kaikki mittaroitaisiin, niin suurinpana ilmastotekona voisi ajatella, ettei minulla ole aikomuksia hankkia jälkeläisiä tähän maailmaan. Asiaa on pohdittu tavallaan hauskasti tässä jutussa. En minä kuitenkaan oikeasti ole päätöstäni ilmastoteon pohjalta tehnyt 😀 Olenhan minä myös luovuttanut munasoluja, eli periaatteessa voi olla jälkeläisiäkin, ei vain minun (hiili)jalanjäljissä kulkijoita. Arkisissa asioissa pyrin aina valitsemaan sen ilmastoystävällisemmän teon, jos se on kohtuudella mahdollista. Voin myöntää, että en esimerkiksi jaksa juosta kahvimaidon perässä isoon kauppaan, jotta saan sen ekologisemman vaihtoehdon. Jos ei kahvi uppoa ilman maitoa, juon teetä tai kärvistelen. Nuukailu ja sen harjoittelu on myös mitä mainiointa itsetutkiskelua ja kuria.

Taloustutkimuksen kyselyssä oli sellaisiakin kysymyksiä, mitä aloin analysoimaan ehkä liiankin syvällisesti: Mitkä asiat vähentävät eniten haluasi tehdä ilmastotekoja? ”Kustannukset jakaantuvat epätasa-arvoisesti eri väestöryhmille ja muut eivät tee tarpeeksi ilmaston hyväksi, joten minunkaan ei kannata.” Minut tekee  surulliseksi ihmiset, jotka ajattelevat olevansa yksi suurta hyödytöntä massaa ja ”kun ei muut, niin en minäkään.” Eikä koske pelkästään ilmastotekoja, vaan ihan kaikkea. En missään nimessä halua alkaa valistamaan ketään, ja paljon olisi vielä kehittämisen paikkoja omissa teoissa ja valinnoissa. Itse en ole kokenut ilmastotekoja rajoituksina tai karsimisena, vaan koitan kääntää ne arjensäästöiksi ja hyviksi elämäntavoiksi 🙂

Millaisia ovat sinun ilmastotekosi?