Maanantaina löytyi pienet sormet ja varpaat, löysipä hän ne jo itsekin. Kädet oli ristissä pienen masun päällä, tosin pää muistuttaa mielestäni vielä enemmän lentoliskoa, kuin pientä ihmistä. Niinkuin ultraajakin sanoi ”harva meistä aikuisistakaan kauniilta näyttäisi, jo 2D-kuvaa otettaisiin.”Niinpä. Siellä hän kuitenkin oli, pienen pieni ihmisen alku, josta erotti jo ruumiin osat. Seuraavan kerran näemme hänet […]

Meillä on huomenna ensimmäinen ultra. Kysyin mieheltä jo viikko sitten, että mitä jos sillä onkin kolme kättä. Tai kolme jalkaa. Tai kolme päätä. Pahin kaikista kuitenkin on, jos siellä ei olekaan mitään. Tai jos on, mutta sydän ei enää lyö. Kaksi kertaa olen nähnyt tämän pienen kyllä ultrassa, ekalla kerralla päivystyksessä pelkän piikkuruisen sydämen hakkaavan […]

Edelliseen vielä palaten, että niin se yksi pirun särkylääke vaan pääsi pelästyttämään. Lauantai-aamuna alkoi pieni verenvuoto, joka uusiutui vielä yöllä sekä maanantai-aamuna. Maanantain edetessä tuli myös vatsakivut ja loppuenlopuksi pääsin päivystykseen näytille. Loppu hyvin kaikki hyvin, ultrassa näkyi pieni sydämen syke oikealla paikallaan, verenvuoto johtui ilmeisesti todella herkistä limakalvoista. Ibuprofeiinilla ja vuodolla ei ollut tälläkertaa […]

Eilen kohtasin järkyttävän päänsäryn. Se ei poistunut millään, piinasi vain. Ainut särkylääke joka miehen kaapista löytyi, oli ibumax. Ohjeissa kehotettiin olla käyttämättä raskausaikana, netistä löytyi tieto että ainoastan parasetomolia suositellaan tässä tilassa. Särky ei kuitenkaan lakannut ja ulos oli päästävä, joten nielin pelkoni ja pillerin. Särky lakkasi eikä ainakaan vielä ole tullut keskenmenoa. Sitäkin nimittäin […]

6+3. Aika, kulu jo! Mä en jaksa odottaa. Ikinä en ole mikään kärsivällisyyden perikuva ollutkaan, mutta epäilen tulevani hulluksi ennen pitkää. Nyt odotetaan ensimmäistä neuvolaa. Se on puolentoista viikon päästä. Sitten odotetaan ensimmäistä ultraa, sitten toista. Odotetaan milloin uskaltaa virallisesti kertoa kaikille (hieman epävirallisesti olen tainnut kertoa jo puolille omasta suvustani, reilu kahdellekymmenelle työkaverilleni sekä […]

Varmaan hölmöä, mutta aion silti kirjoittaa tästä. Pelosta nimeltä muuttuva kroppa. Havahduin asiaan luettuani tämän postauksen Mami Go Go-blogista. Vaikka kaikki on vielä ihan alussa ja beibin sydänkin alkaa jyskyttää vasta tällä viikolla, en voi olla miettimättä miltä vatsani näyttää vuoden päästä. Kun se on ensin venynyt äärimmilleen, puskenut reilu kolmekiloa ehtaa ihmistä ulos (tai […]