20 asiaa Eremitaašista
1. Eremitaašin lasketaan kuuluvan ”universaaleihin” museoihin (eng. universal museum), eli museoihin jotka esittelevät koko ihmiskunnan historiaa, kuten Lontoon British Museum ja Louvre. Käsite ei suinkaan ole ongelmaton, vaan kovin kiistelty aihe museologiassa.
2. Eremitaašin taidekokoelman katsotaan syntyneen vuonna 1764, jolloin suurlähettiläs V. S. Dolgoruki sai Katariina Suurelta toimeksiannon ostaa 225 hollantilaisen ja flaamilaisen taulun kokoelma Berliinistä taidekauppias I. E. Gotzkowskylta. Hankinnan tarkka päivämäärä ei ole tiedossa, joten Eremitaašin päivää vietetään Pyhän Katariinan päivänä 7. joulukuuta.
3. Vuonna 1769 hankittiin merkittävä 600 taulun kokoelma saksalaisen kreivi Brühlin jälkeläisiltä. Katariina Suuren taideasiantuntijoita olivat mm. D. A. Golitsynin, D. Diderot ja M. Grimm. Kokoelma kasvoi nopeasti ja vuonna 1774 julkaistussa maalaustaiteen katalogissa oli jo noin 2000 taulua.
4. Ensimmäinen yleisölle avoin museo, tarkemmin sanottuna Uusi Eremitaaši, avattiin vuonna 1852 keisari Nikolas I:n hallituskaudella. Katariina Suuren aikainen ”museo” ei siis suinkaan ollut museo sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan pienelle joukolle avoin taidegalleria, eräänlainen paviljonki eli eremitaaši.
5. Vallankumousten jälkeen Eremitaašin taideaarteita täydennettiin esimerkiksi Jusupovien, Stroganovien, Šeremetevien ja Šuvalovien merkittävillä kokoelmilla.
6. Eremitaaši koostuu useasta rakennuksesta. Näistä tunnetuimmat ja museovierailun kannalta olennaisimmat ovat vuonna 1735 valmistunut Rastrellin suunnittelema Talvipalatsi, Juri Feltenin ja Jean-Baptiste Vallin de la Mothen suunnittelema ja vuonna 1775 valmistunut Pieni Eremitaaši, vuonna 1787 valmistunut Feltenin suunnittelema Vanha Eremitaaši, vuonna 1787 valmistunut Giacomo Quarenghin suunnittelema Eremitaašin teatteri ja Leo von Klenzen suunnittelema Uusi Eremitaaši, joka valmistui vuonna 1852.
7. Talvipalatsi toimi yli 150 vuotta keisariperheiden asuin- ja edustuspalatsina. Palatsi edustaa venäläistä barokkia; palatsi on väriltään turkoosia lähentelevä vaaleanvihreä, koristeina runsaasti valkoista stukkoa ja kultaa.
8. Talvipalatsissa kannattaa tutustua ainakin Jordanin portaisiin (tunnetaan myös nimellä Suurlähettiläiden portaat – näitä portaita pitkin suurlähettiläät kulkivat keisarin vastaanotolle), Auguste Montferrandin suunnittelemaan Kenttämarsalkkojen saliin, Pietariin saliin, jota koristaa Pietari Suuri ja sodan jumalatar Minerva, Ivan Stasovin suunnittelemaan Yrjönsaliin ja Aleksandr Brüllow’n Malakiittisaliin, jossa Nikolai I:n ja Nikoila II:n puolisot, molemmat nimeltään Aleksandra Fjodorovna, pitivät salonkiaan.
9. Talvipalatsin sydän on Yrjönsali eli Suuri valtaistuinsali. Ivan Stasovin suunnittelema sali on koristeltu kullatuilla ornamenteilla, joiden kuvio toistaa 16 puulajista tehdyn parkettilattian kuviota. Tämä sali on oleellinen osa Venäjän hallitsijoiden historiaa; keisariperheen juhlakulkueet päättyivät aina joko Yrjönsaliin tai Suureen kirkkoon, joka myös sijaitsee Talvipalatsissa.
10. Yksi Talvipalatsin upeimmista sisustuksista sijaitsee Budoaarissa, jonka seinät hohtavat granaattiomenan punaisina.
11. Pieni Eremitaaši suunniteltiin Katariina Suurelle, joka halusi paikan, jossa hän voisi nauttia yksityisyydestään ja levätä rauhassa sekä tietysti ihailla taidekokoelmaansa.
12. Pienen Eremitaašin upein paikka lienee Paviljonkisali, jonka Andrei Stakenschneider suunnitteli vuosina 1850-1858. Salia kiertävä toisen kerroksen parvi on kuin pitsistä tehty. Keskellä salia on upea jäljennös roomalaisen temppelin mosaiikista. Kristallikruunut korostavat salin satumaista tunnelmaa.
13. Uusi Eremitaaši rakennettiin, koska keisari Nikolai I oli päättänyt, että hän tarvitsisi uuden rakennuksen valtion taideaarteille. Keisarillisen museon suunnitteli Baijerin kuninkaan Ludwig I:n hoviarkkitehti Leo von Klenze yhteistyössä venäläisten arkkitehtien Stasovin, Jefimovin ja Brüllow’n kanssa.
14. Uusi Eremitaaši on täynnä upeita saleja, kuten esimerkiksi Jupiterin sali, jossa säilytetään muinaisroomalaisia veistoksia, antiikin temppelin sisustusta toistava Kahdenkymmenen pylvään sali ja hehkuvan punainen Dionysoksen sali.
15. Kannattaa myös huomioida voimakkaat karyatidit, jotka kannattelevat Uutta Eremitaašia.
16. Eremitaaši on erityisen kuuluisa länsieurooppalaisen taiteen osastostaan. Länsieurooppalaisen taiteen kierros on helppo aloittaa galleriasta 260, joka sijaitsee Yrjönsalin vieressä. Galleriat 260, 261, 262 ja 259 ovat omisettu hollantilaiselle 1400- ja 1500-lukujen taiteelle. Huomionarvoisia ovat esimerkiksi Rogier van der Weydenin St Luke Painting the Virgin (1430-luku) ja Lambert Lombardin Omakuva (n. 1566).
17. Eremitaašin rakastetuimpia taideaarteita voi ihailla italialaisen 1200-1500-lukujen taiteen osastolla, joka alkaa galleriasta 207. Stakenschneiderin suunnittelema galleria 207 on mielestäni yksi museon upeimpia paikkoja; Stakenschneiderin hillitty uusklassinen huone luo mehukkaan kontrastin myöhäisgotiikan taiteen kanssa. Mm. Fra Filippo Lipin ja Peruginon töitä sisältävät Galleriat 207-213 johdattelevat italialaisen taiteen osasto grande finaleen; Stakenschneiderin suunnittelemaan Leonardo da Vinci -huoneseen eli galleriaan numero 214. Täällä sijaitsevat kaksi Eremitaašin vetonaulaa, Benois Madonna ja Litta Madonna. Da Vincien jälkeen kannattaa suunnata gallerioiden 215-217 läpi kohti galleriaa 221, jossa on Titianin säkähdyttävä Danae (1554).
18. Galleria 227 on tunnettu Rafaelin loggiasta. 1780-luvulla Katariina Suuri halusi luottoarkkitehdinsä Quarenghin valmistavan Eremitaašin kopion Vatikaanin loggiasta. Myös galleria 229 lukeutuu Eremitaašin must-paikkoihin: Rafaelin suurenmoiset Conestabile Madonna (1504) ja The Holy Family (1506) sijaitsevat siellä.
19. 1600-luvun flaamilaisen ja hollantilaisen taiteen osasto alkaa galleriasta 245. Galleriassa 246 on van Dyckin töitä ja galleriassa 247 Rubensin.
20. Rembrandtin Flora (1634), Danae (1636), The Sacrifice of Isaac (1635), The Holy Family (1645), Portrait of an Old Man in Red (1650-luvun alkupuoli) ja The Return of the Prodigal Son (1660-luku) sijaitsevat puolestaan galleriassa 254.
Edellinen Eremitaaši-kirjoitukseni:
