Tag: Lähi-itä

”Ikävöitkö mitään Dohasta?” kysyi ystäväni viime viikkoisen Skype-puhelumme aikana. Emmin hetken. Teki mieli vastata, etten ikävöi yhtikäs mitään. ”No kai mä ikävöin aurinkoa. Ja ystäviä ja kollegoita, tietysti.” (Lista asioista, joita en kaipaa on sen sijaan paljon pidempi: liikenne, sisätilojen voimakas ilmastointi, luokkayhteiskunta [sanoo ihminen, joka asuu Britanniassa, mutta okei…], siirtotyöläisten surkeat olot, ravintoloiden melko […]

Dohalainen arkeni ei eroa hirveästi newyorkilaisesta arjestani tai elämästäni Pietarissa, mutta tietenkin puitteet, eli elämän miljöö, on hyvin erilainen. Arjessa kenties eniten vaikuttavat sää (eli lähinnä se kuinka kuuma on) ja liikenne (eli omalla kohdallani kahta naapurustoa lukuunottamatta se, että kaikkialle on kuljettava autolla). Näiden kahden vaikutuksen taitaa ymmärtää vasta, kun on asunut maassa, jossa lämpötilat voivat nousta […]

Istun W-hotellin Bliss-kylpylän kynsihoitolassa. Kynsiteknikkoni kysyy minulta taas, kenties noin kahdettakymmenettä kolmatta kertaa, milloin uskon meneväni naimisiin. Perhaps never -naurahdukseni saa kynsiteknikkoni silmät aina hetkellisesti suurenemaan. Mutta entä vanhempasi, eivätkö he halua jo lapsenlapsia? Naimattomuuteni aiheuttaa uskonnottomuuteni lailla monissa ihmetystä. Mitä tarkoitat? Et usko jumalaan? Qatarissa asuminen on ollut monella tapaa silmiä avaavaa aikaa. Ajattelen Eurooppa tai New […]

Asuminen Qatarissa on herättänyt kaikenlaisia kysymyksiä ja olen huomannut kaikenlaisia ennakkokäsityksiä maahan ja kulttuuriin liittyen. Nyt seuraakin eräänlainen exposé. Tällaista on asua Qatarissa*: Kuumus on yksi Qatarissa asuvien suurimpia haasteita. Keskikesällä olo on todella tukala ja on vaivallollista kävellä edes asunnolta autolle. Ja kun sanon sen olevan vaivallollista, todella tarkoitan sitä. Yleisesti ottaen kestän melko hyvin korkeita […]

Uusi vuosi, uudet matkahaaveet, vai miten se menikään? Mielessä, haaveissa ja yöpöydällä on pitkälti samoja maita ja kaupunkeja kuin parina viime vuotena.  Haluaisin matkustaa Libanoniin. Itse asiassa tämä on ollut jo haaveeni jo pidemmän aikaa. Manouche, Kahlil Gibran, Beirut, setripuut, Baalbek…ah Libanon. Onko mahdollista olla näin ihastunut maahan, jossa ei ole vieraillut? Onneksi on kirjat. […]

1. Dohassa on kolme mielenkiintoista museota, joissa kannattaa vierailla. MIA eli Museum of Islamic Art on upea arkkitehtuurinsa vuoksi. Museon perusnäyttely ei sinänsä ole mitään erikoista, jos vertaa vaikka isojen eurooppalaisten museoiden samanlaisiin kokoelmiin, mutta I.M. Pein suunnittelema museorakennus interiööreineen on todella upea. Mathaf eli Arab Museum of Modern Art on kokoelmaltaan erinomainen – itse asiassa sen […]

Doha on ääripäiden kaupunki. Tämä nyt ei tietenkään ole kovin erikoista, jos vaikka ajatellaan globaalisti. Mumbai, New York, Moskova, myös aika ääripäitä, mutta jotenkin Dohassa mielestäni ääripäät erityisesti korostuvat. Ja tuntuu usein, ettei mitään keskitietä oikein ole.  Esteettisestä näkökulmasta Doha on joko aivan liian siloiteltu, kuten Pearl ja Souq Waqif, tai todella rähjäinen, kuten Bin […]

Dohan inhokkinaapurustoni on Pearl. Sieluton, keinotekoinen, muovinen, ruma, listaamme kilpaa ystäväni kanssa. Silti se on erinomainen, koska alueen kävelymahdollisuudet ovat täysin omaa luokkaansa. Aamulenkillä pääsee pinnistelemättä yli kymmenentuhannen askeleen ilman, että tarvitsee ravata samaa kadunpätkää eestaas.  Aamuseitsemästä puoleen yhdeksään Pearlin satama-alue on siedettävä. Ei ollenkaan kuuma, itse asiassa pitkähihainen paita on täysin tarpeellinen, merituuli tuoksuu raikkaalta […]

Doha ei liene monenkaan top10-matkakohteet -listalla (tai millään listalla?), mutta mikäli joskus tie sinne vie (ja jatkolento sieltä sitten Balille), niin tässä pari vinkkiä. SYÖ Dohan ravintolaskene on ok. Ei vedä vertoja eurooppalaisille (suur)kaupungeille, mutta valikoima on suht hyvä ja oikeastaan kaikkea on tarjolla (paitsi pienet ja rennohkot fine dining -paikat puuttuvat. Siis sellaiset, joissa […]

Viime päiviin on kuulunut tahmeutta ja pilvien kuvaamista. Valitettavan täydellinen yhdistelmä hetkessä elämistä ja turhanpäiväisten asioiden voivottelua siis. Katsokaas, olen jo pidemmän aikaa tuskastellut arabian kirjoittamisen kanssa. Käsialani on kammottava latinalaisin aakkosin ja arabiaksi se on käsittämättömän rumaa. Luonteelleni tyypillisesti puhuin ”ongelmastani” koko lähipiirilleni.    Osa ystävistäni jaksoi kuunnella (en tiedä millä hermoilla), osa totesi, ettei […]