5+3 ajatusta Pariisissa

1. Pariisi lienee itselleni maailman ainoa paikka, jossa janoan kliseitä. Eniten tietenkin croissantteja. Joka aamu. Itse asiassa niitä alkaa tehdä mieli jo Lontoon St Pancras -asemalla. Ja kaikista kaunein aamurutiinini Pariisissa on tietenkin croissantien haku naapuruston boulangeriestaOui, oui et oui siis Pariisi-kliseistä rakkaimmalle. (Muita ovat viinipiknik patonkeineen ja brie de mieux’n kera Seinen rannalla, vaeltelu kuudennessa arrondissementissa ja istuskelu Café de Floressa, jossa iltapäivä muuttuu illaksi ja josta voi päätyä oikeastaan mihin vain! Sekä tietysti todella varhaiset aamut Montmartressa.)

2. Pariisissa tekee aina mieli pukeutua eritoten mustaan, tummansiniseen, beigeen ja harmaaseen. Au revoir värikkäät kuteet, kaikenlaiset printtihässäkät ja liian monimutkaiset jutut. Less is more = Paris.

3. Mielestäni on hyvin totta, että pariisilaiset valittavat aika tavalla. Ja jotenkin sitä itsekin muuttuu (ja en välttämättä haluaisi myöntää tätä, sillä #positivevibesonly) kriittisemmäksi. Superlatiivit katoavat puheesta. Asiat ovat pas mal, ei huonoja. Mutta että sanoa totally amazing…ei todellakaan Pariisissa (vaikka usein siltä tuntuukin).

4. Pariisi aiheuttaa aina mielettömän kirjahimon. Kädessä onkin aina ennemmin kirja kuin puhelin (ellei kyseessä ole jokin kirjasovellus – jotka eivät tosin ole erityisen pariisilaisia).

5. Pariisissa tunnen aina olevani se 10-vuotiastyyppi, joka rakastui kaikkeen ranskalaiseen ja eritoten pariisilaiseen (hehe, eritoten miehiin: pariisilaiset ovat yliedustettuina listallani). Pariisissa minua kiinnostavat samat kuin 10-vuotiasta minääni: croissantit, kävely, museot, arkkitehtuuri, kenkäkaupat. Matkustankin sinne yhä uudelleen elämään mennyttä.

+Miksi aina Pariisissa minulle tulee vastustamaton tarve leikkiä olevani musikaalissa? Tanssahdella Rue de Lillea ja laulaa I Say A Little Prayer –biisiä (à la My Best Friend’s Wedding!)

Forever, forever, you’ll stay in my heart
And I will love you
Forever, and ever we never will part
Oh, how I’ll love you
Together, together, that’s how it must be
To live without you
Would only be heartbreak for me

+Miksi aina Pariisissa mieleni tekee aloittaa tupakoimaan (mais nooooon), juoda jokaisella lounaalla viiniä (toinen mais nooooon, sillä tulen lounasviinistä poikkeuksetta väsyneeksi) ja ostaa kaikki mahdolliset kirjat Seinen varrella sijaitsevilta bouquinistes-kauppiailta?

+Miksi Pariisi tuntuu aina taianomaiselta? Harmaana maanantaiaamuna, yön pikkutunneilla (ja usein tietysti erityisesti juuri silloin), naapurileipomossa, piknikillä, joulukuun viimassa, heinäkuun kuumuudessa ja ennen kaikkea alkukesällä ja loppusyksystä. <3 Paris toujours…

Lue myös:

Prologi Pariisista

Sydämentykytyksiä Pariisissa

Bonjour Paris

kulttuuri ajattelin-tanaan matkat museot-ja-nayttelyt
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *