Sinne män’

Sinne män’! Hei hei, heinäkuu.

Oli ihanaa. Mökkejä, mansikoita, oopperaa, lisää mansikoita, saunomista ja lukemista. Yhdet kesäjuhlat ja parit torikahvit. En muuttaisi mitään*.

Parhaimpia kesäasioita olivat oopperat ja konsertit. Erityisesti Jevgeni Onegin ja Beethovenin Missa solemnis Olavinlinnassa Savonlinnan Oopperajuhlilla. Sekä tietysti mansikat. Söin niitä paljon ja syön vielä niin kauan kuin suinkin kykenen. Ei ole mansikoiden tai oopperan voittanutta. 

Toiseksi parhaita kenties Matti Klingen päiväkirjat. En vain yksinkertaisesti saa niistä tarpeekseni. Ei ole kesää ilman Klingen päiväkirjoja. 

Kolmanneksi haluaisin vain todeta, kuinka ihanaa oli viettää epäsuorituskesää. Tiedättehän, kun yleensä tuppaa käymään niin, että kesälle kokoaa suuret paineet ja tekee erilaisia listoja. Pakko mennä sinne ja tehdä tuota jne. No, silmäilin listaani silloin tällöin ja ajattelin, että ihan kivoja juttuja, mutta fiiliksellä mennään.

Ja fiiliksellä on menty ja on ollut erinomaisen lystikästä sekä vallattoman rentoa. Tällaisia kesiä lisää.

Nyt tuumailen, että onko kesä jo kohta ohitse. Eurooppalaiset kamuni kun vasta suuntaavat lomilleen ja rannoille. Minä sen sijaan alan jo valmistautumaan syksyyn. Ainakin mielenkiinto on jo suuntautunut erilaisiin syksyasioihin: kashmereneuleisiin, kumppareihin, uusiin kyniin ja vihkoihin.

*Ei, en edes säätä.