Heartbeats

Kesä on tullut Qatariin ja kesän mukana, luonnolliseti, ovat saapuneet myös uudet mieliteot ja fiilistelyn kohteet. Nyt vihdoin olen takaisin arjessani vaatetettuna (bikineissä enää viikonloppuisin) ja suhteellisen energisenä myös. Energisyydestä ja ekstrakauniista varpaista on kiittäminen ennen kaikkea W-hotellin Bliss-kauneussalonkia. Mielestäni Dohan parhain paikka laitattaa kynnet, kasvot ja koko vartalo. Mutta ennen kaikkea kynnet. 

Tähän kesäfiilikseen kuuluu myös persialainen ruoka. (Olen vähän sellainen, että syön yhdenlaista ruokaa viikkotolkulla kunnes mua alkaa kyllästyttämään ja vaihdan uuteen. Juuri nyt minulla on menossa persialainen ruokaputki.) Dohan paras persialainen rafla on Parisa. Ohhahh heidän linssikeittonsa, fesenjan (granaattiomenasaksanpähkinämuhennos) ja bademjan (kenties lempiruokani ikinä – ihana munakoisotomaattimuhennos).

Elämään kuuluu myös hyvin perustavanlaista sydämentykytystä, sillä rakas ystäväni odottaa lasta. Onneksi minulla on ollut jo noin seitsemän vuotta lista lasten potentiaalisista nimistä puhelimessani (ei suinkaan välttämättä omaan käyttöön vaan juuri tällaisten tilanteiden varalle. On siis hyvä, että yhdellä supertylsällä ja pitkällä lennolla järjestin ne. Nyt listassa ovat italialaiset, persialaiset, arabialaiset, ranskalaiset, angloamerikkalaiset, skandi- ja suomalaiset nimet somassa ja siistissä järjestyksessä. Valitettavasti ystäväni ei innostunut Aida- ja Elektra-ehdotuksistani* eikä myöskään Gaïasta. No, mitä luultavimmin hän kykenee nimeämään lapsensa miehensä kanssa oikein hyvin ilman minkäänlaista konsultaatiota kanssani. *Aida ja Elektra ovat osa mitäs muutakaan kuin ooppera-alakategoriaa.) 

Ja kuten uusiin sesonkeihin kuuluu, olen myös tehnyt perusteellista siivousta, tosin tällä kertaa lähinnä digitaalista. Se on myös gradun kirjoittamisen keskellä jotenkin tosi terapeuttista. Puhelimen muistilapuista on löytynyt erinomaisia merkintöjä, kuten Alber Edelfeltin kommentti: ”Miksi olen porvarillinen täi?” 

Miksi minusta tuntuu jotenkin siltä, että Edelfeltin voihkaisua voi (valitettavasti) solvetaa melkein mihin tahansa kirjoittamaani? 

—

Summer’s here…