Pieni opas Dohaan (part une)

Doha ei liene monenkaan top10-matkakohteet -listalla (tai millään listalla?), mutta mikäli joskus tie sinne vie (ja jatkolento sieltä sitten Balille), niin tässä pari vinkkiä.

SYÖ

Dohan ravintolaskene on ok. Ei vedä vertoja eurooppalaisille (suur)kaupungeille, mutta valikoima on suht hyvä ja oikeastaan kaikkea on tarjolla (paitsi pienet ja rennohkot fine dining -paikat puuttuvat. Siis sellaiset, joissa tasting menu ei maksa ihan hirveästi, mutta ruoka on erinomaista ja kokeilevaa.) Syödäkseen hyvin Dohassa täytyy ”uskaltaa” pois viiden tähden hotelleista (tai siis, voihan niissäkin syödä hyvin, mutta se käy pidemmän päälle todella hintavaksi). Kenties parasta Dohassa on hyppely eri kuvioiden välillä. Toisaalta on kattoterassit, kahdenkympin drinkit ja city lights, mutta toisaalta on euron juustoleivät, kebabit ja pikkukujat). 

Dohassa ei ole montaakaan sellaista kivaa ja rentoa, mutta kuitenkin coolia ei-ketjuravintolaa. Mutta onneksi on libanonilainen Abajour, joka on juuri sellainen sopivan brändätty (siis ajatuksella ja tyylillä sisustettu) ja ennen kaikkea erinomaista ja konstailematonta ruokaa tarjoileva pikkurafla. Ruoka on superhyvää (myös libanonilaisten ystävieni mielestä, eli ei olla pelkästään minun mielipiteeni varassa. Jopa poikkikseni, joka on libanonilaisen ruoan suhteen tosi tiukka rakastaa Abajouria. Palvelu on kenties vähän ankeaa Dohan standardeilla (ja huomattavasti parempaa arabiaksi kuin suomeksi), mutta silti ihan hyvää. Mutta se ruoka…ahhhh se ruoka. Toinen hyvä ja kiva libanonilaispaikka on Mamig, joskaan ei ollenkaan niin hip ja cool kuin Abajour. Mutta ruoka on sielläkin tosi hyvää.

Intialaisista suosikkini on Bukhara. Itse asiassa, Bukhara saattaa hyvinkin olla yksi kaikkien aikojen suosikkiravintoloistani. Ruoka on vaan niin taivaallista, erityisesti murgh makhani ja murgh masala. Paikkana Bukhara on enemmän siellä ihan kivan puolella. Tai siis, siinä ei ole mitään erityistä. Sisustus on vähän vanha ja kuparinsävyinen. Mutta se ruoka…ei ole parempaa ruokaa Dohassa. Afghan Brothers on toinen dohalainen legenda. Ruoka on hyvää ja vierailu siellä on aina jotenkin erityinen (yleensä myös kaoottinen. Tai kenties siitä se erityisyys syntyy…) Little Yee Hwa puolestaan on hyvä sushille ja korealaiselle BBQ:lle. Sympaattinen paikka, joka on aina tosi täynnä.

Mitä taas hotellirafloihin (näissä tarjoillaan alkoholia siis) tulee, Spice Market ja La Veranda (aka Dohan paras italialainen) ovat suosikkejani. Spice Market on hyvä sushille ja tonnikalatartarille. Hakkasanin dumplings puolestaan ovat herkullisia ja sisustus on tosi kiva. Siellä on aina vähän sellainen mystinen fiilis, aivan kuin ilta voisi muuttua aivan totaalisesti minä hetkenä hyvänä. The Cellar taas on kiva tapaspaikka, tosi romanttinen myös. 

JUO

MIA Café on must. Aahhhhh, kenties mun seuraavassa elämässäni voisin järjestää kaikki tapaamiseni sinne. Islamilaisen taiteen museon yhteydessä sijaitseva todella kaunis kahvila kaupungin parhaimmalla näköalalla. The Pier Four Seasons -hotellissa on toinen lempipaikkani. Ylivoimaisesti upein paikka nauttia cocktail tai pari tai vaikka iltapäiväkahvi. Kauneinta on tietysti auringonlaskun aikaan. Mitä kahviin tulee, Empire Coffee Dafna-naapurustossa on parhain. Heidän kahvinsa on todella hyvää (ihan minkälaisella asteikolla tahansa). Yksi upeimmista näköaloista puolestaan löytyy Torch Tea Gardenista. Paikan sisustus on myös hulppea, kyseessä todella on puutarha, mutta 21. kerroksessa. 

Mitä tulee baareihin, Wahm, Toro Toro ja Nobun baaripuoli ovat suosikkejani. Wahm on loistava ystävien kanssa hengailuun (kokeile inkiväärimargaritaa), Toro Toron terassi sen sijaan on todella upea ja Nobu…no, voisin elää mestan tempurakatkaravuilla ja pisco sourilla.

NÄE

Qatar on viime vuosina sijoittanut museoihin. Jean Nouvelin suunnittelema uusi Kansallismuseo avataan (inshallah) joulukuussa. Siitä tulee aika makea. Islamilaisen taiteen museo MIA on tosi upea, siellä kannattaa käydä edes kahvilla. Mathaf: Arab Museum of Modern Art sen sijaan ilahduttaa todella laadukkaalla kokoelmallaan. FBQ Museum eli Sheikh Faisalin kreisi modernni versio cabinet du curiositésta saa suu pielet loksahtamaan. Ja sitten tietysti, kaikki ne ostoskeskukset…Qatar Mall lienee se pramein ja Doha Festival City kivoin. Siellä ainakin on Grom (eli superhyvää gelatoa).

KOE

Uusvanhalla torialueella Souq Waqifilla voi aistia menneisyyden Dohaa. Itse ostan sieltä taateleita ja kiertelen huivikojuilla. Aavikkoretki on tietysti myös must, samoin Richard Serran veistokset joko MIA Park -puistossa tai aavikolla. Oma lempijuttuni on tietysti auringonlaskujen havainnointi joko kotona, Four Seasonsin Pierillä tai MIA Parkissa. 

NUKU

Dohassa expat-elämä pyörii pitkälti hotelleissa, enkä varmaan koskaan ole ollut näin tietoinen asuinpaikkani hotelliskenestä kuin Dohassa. Ihain on suloinen Sharq Village & Spa (se on myös yksi harvoista ei-korkeista hotelleista), Four Seasons on aina yhtä eteerinen kun taas St. Regiksen ranta ja uima-allas ovat vertaansa vailla. W lienee Mondrianin ohella yksi cooleimmista hotelleista ja Sheraton on yksi kaupungin ikoneista, sillä se on ollut kaupungissa jo parikymmentä vuotta.

—

Doha businezz.