Auringosta

Jaldi, jaldi, as fast as you can, please, pyydän Mohammedia kiirehtimään. Kiirehdin, sillä ajatuksenani on nähdä auringonlasku Islamilaisen taiteen museon terassilta. Doha ei ole mitenkään erityisen kaunis kaupunki, mutta auringon laskiessa kaupungista tulee upea. Islamilaisen taiteen museo MIA on mainio paikka auringon ihailuun, koska kaupungin taakse laskeutuva aurinko värjää koko Persianlahden kultaiseksi. 

Jokaisella kaupungilla on omat tunnuspiirteensä ja energiansa, jotka luonnollisesti muokkaavat kaupungin asukkaiden elämää hyvinkin merkittävästi. Minulle Doha on auringon kaupunki. Ironisesti se on myös kaupunki, jossa asuessani D-vitamiinitasoni ovat laskeneet huolestuttavan alhaisiksi. Se tietysti johtuu osittain siitä, että näillä leveysasteilla aurinko ei ole pelkästään ilon ja nautinnon lähde, vaan usein yksinkertaisesti todella kuuma ja huolta aiheuttava. Kenties juuri siksi seuraan auringon liikkeitä täällä aivan eri tavalla kuin Yhdysvalloissa tai Euroopassa asuessani. 

Täällä paistaa auringko, joka on läsnä miltei joka. Samalla niin samalainen, mutta toisaalta niin hurjan erilainen kuin esimerkiksi Pohjolassa. En muista nähneeni sitä koskaan Suomessa näin hurjan suurena, oranssinkultaisena mollukkana, hohtamassa horisontissa kuin mikäkin ruhtinas. Tämän auringon jahtaaminen on ehdottomasti sen kaiken arvoista.