Pizza margheritan tarina ja viisi syytä ihastua Napoliin

Olin vähän aikaa sitten lounaalla Dohan Eatelyssa. Kymmenen euron vetinen pizza margherita toi kaipaukseen Italiaan ja ennen kaikkea takaisin Napoliin…

Legenda muuten kertoo, että pizza margherita sai nimensä Italian kuningatar Margheritalta, joka oli Napolissa puolinsonsa kuningas Umberto I:n kanssa vuonna 1889. Sanotaan, että hän oli kyllästynyt ruokaan, jota hänelle tarjottiin ja niinpä hän pyysi kaupungin kuuluisinta pizzanvalmistajaa, Raffaele Espositoa, tekemään hänelle pizzan. Legendan mukaan Margherita viehättyi eniten mozzarella-tomaatti-basilikapizzasta, jotka väreineen päätyivät myös esittämään Italian lipun kolmea väriä. 

Vaihtoehtoinen tarina kertoo, että pizza sai nimensä päivänkakkarista jo vuonna 1866. Italiankielen sana margherita nimittäin tarkoittaa päivänkakkaraa. Mozzarella ja basilika taas näyttävät muodostavan eräänlaisen päivänkakkaran pizzassa. No, mene ja tiedä mikä onkaan totuus…

Vaikka pizzan alkuperästä kiistellään, on se tänä päivänä merkittävä osa Napolin ja koko Italian kulttuurihistoriaa. Aidossa margheritassa on San Marzano -tomaatteja, fiori di latte -mozzarellaa, tuoretta basilikaa, suolaa ja oliiviöljyä.

Minä nautin oman margheritani L’Antica Pizzeria da Michele -pizzeriassa. Tammikuussa jonoa ei ollut, mutta kesäisin uskoisin tilanteen olevan toinen, sillä kyseessä on yksi Napolin rakastetuimmista (ja kuuluisimmista!) pizzeroista. 

Pizzan lisäksi Napoli on kertakaikkisen valloittava kaupunki.

1. Mielenkiintoinen museoskene – Arkeologinen museo, MADRE, Cappella Sansevero, Museo del Mare…

2. Upeat taidemetroasemat – Garibaldi, Museo, Rione Alto, Dante…

3. Meri. Kaupungeissa, jotka ovat meren rannalla on vain jotakin erityistä taikaa. 

4. Quartieri Spagnoli seikkailulle ja kurkistus menneen maailman Napoliin. 

5. Gran Caffè Gambrinus herkkuhetkelle.