Autumn Businezzz & Emilio Pucci Spring 2012 rtw

journey

Syksy, lempivuodenaikani, on ihan kohta täällä.

Olen tässä viime päivinä pohtinut, kuinka riippuvaisia vuodenajat ovat sääolosuhteista, vai ovatko vuodenajatkin mielentiloja? No, kesä ainakin on ehdottomasti ensijaisesti mielentila (joo joo, en tiedä, kannattaako tuota mielentilamantraa hokea itäsuomalaisille, joiden kesä on lähinnä ollut sadetta ja koleita lämpötiloja). Samoin kevät. Mutta syksystä ja talvesta en ole ollenkaan niin varma.

Katsokaas, kuten jo sanoin, rakastan syksyä. Putoavat lehdet, viima, keltaisen ja oranssin lukemattomat eri sävyt, syyssateet, raikas ilma. Illat pimenevät, on kiva elellä kynttilämeren keskellä ja tuplata päivittäiset meditaatiohetket. 

Ja sitten on se kaikki uuden alun symboliikka, jota fanitan myös. Tänä syksynä uusi alku häämöttää edessäni myös: muutto maahan, jonka keskilämpötila lokakuussa on 29 celsiusastetta. 

Mhhh, en ole aivan varma, kuinka syksyiseltä voi tuntua lähes kolmessakymmenessä asteessa?

(Viime vuonna New Yorkissa +25 celsiusastetta ei tuntunut kovin syksyiseltä, sen voi todeta. Lähinnä ärsytti, että vieläkin joutuu kulkemaan kesätrenssissä. Mutku mä haluun jo laittaa sukkikset jalkaan!!!) (Täysin turhaa marinaa näin jälkiviisaana ajateltuna. Ei kannata tuhlata energiaansa sääkiukutteluun, sillä ei ole olemassa käsitettä "hyvä sää".)

No, kenties syksy todellakin on vain mielentila. Tiedän, että tilanteeni on täysin #FirstWorldProblems, joten ei siitä sen enempää. I'll manage.

Uusista aluista voi nimittäin nauttia myös itselle epätyypillisissä syksylämpötiloissa. Niinpä minulla on nyt uudet hiukset (jo toiset uudet hiukset tänä vuonna - kenties se kertoo enemmän tästä vuodesta kuin allekirjoittaneesta?) ja garderobikin on vähän muuttunut. Tai no, olen joutunut kaivamaan hellevaatteet kaapeista ja miettimään, miten näyttäisin itseltäni tänä syksynä hellevaatteissani, jotka lähinnä koostuvat kaftaaneista ja värikkäistä huiveista. Minä-uniformu kun taas koostuu mustasta, minihameista ja sukkiksista. Vaatteista, jotka tänä syksynä eivät taida olla kauhean käytännöllisiä. Tilannetta ei myöskään helpota äkkirakastumiseni Emilio Puccin Spring 2012 rtw -mallistoon. 

Ahh nämä goottigypsy-vibat.

Tiukat minitopit, läpikuultavat kankaat ja maksihameet, me likeyyyy.

Note to self: tumma smokey eyes -meikki + keltakultakorut.

Napapaidat!!!!!

I die....

--

No, kenties voin yrittää kanavoida Puccin goottigypsy-vibat tumman silmämeikin, näyttävien korujen ja läpikuultavien kankaiden avulla tähän syksyyn. Napapaidat tuskin ovat hyvä idea, valitettavasti. Mutta kenties ensi kesänä Rivieralla tai Amalfi-rannikolla?

--

Photos courtesy of Matteo Volta, here.

Kommentoi