Hanoi on ihana!
Vietin kuun puolivälissä pari päivää Hanoissa, ja voi kuinka kaupunki hurmasi minut aivan täysin.
Hanoi on mielestäni yllätyksellinen, kerroksellinen, kaunis, salaperäinen ja välitön. Ja uskomattoman äänekäs. (En muista New Yorkissakaan olleen niin kovaäänistä.) Voi sitä torvien määrää.
Hanoi on sellainen kaupunki, jossa voisin hyvin kuvitella pakoilevani elämääni ja tapaavani rakastajaani. Vanhan kaupungin kujille on helppo kadota aamuyön varhaisina tunteina.
Kaupunki on yli 1000 vuotta vanha ja yksi Aasian vanhimmista kaupungista. Historian kerrostumat ovat Hanoissa poikkeuksellisen läsnä.
Kiinan imperiumi, vietnamilaiset dynastiat, Ranskan Indokiina, Vietnamin sodan aika ja moderni Vietnam ovat näkyvissä kaupungissa.
Kaupungin mielenkiintoisinta antia on mielestäni Hanoin vanha kaupunki, Old Quarter, joka juontaa juurensa 1200-luvun alkuun. Naapuruston vilkkeeseen oli ihana hukuttautua ja seurata naisia nón lá -hattuineen sekä seurueita, jotka istuivat pikkuisilla muovituoleilla lounastauoillaan.
Tuntui että kaikkialla oli jotakin visuaalisesti kiinnostavaa, jotakin katsomisen ja pohtimisen arvoista, sellaista pysäyttävää, jaahas vai niin -mietintää.
Nähtävyyksistä mieleen jäivät eritoten Van Mieu eli Kirjallisuuden temppeli, Vietnamin kansallinen taidemuseo (Vietnam Museum of Fine Arts) ja Tran Quoc Pagoda.
Kungfutselle omistettu temppeli Van Mieu avattiin vuonna 1070 ja kuusi vuotta myöhemmin rakennuksen läheisyyteen perustettiin Keisarillinen Akatemia Quoc Tur Giám, Vietnamin ensimmäinen yliopisto.
Vietnamin kansallinen taidemuseo ilahdutti myös. Minun on myönnettävä, että tietonierityisesti Vietnamin moderni- ja nykytaide ovat aika hatarat, mutta onneksi museo tarjosi oivallisen johdatuksen aiheeseen. Kirjoitin muistiin mielenkiintoisten taiteilijoiden nimiä ajatuksenani perehtyä aiheeseen paremmin.
Buddhalainen temppeli Tran Quoc Pagoda on kaupungin vanhin pagodi. Se valmistui vuonna 548, mutta vuonna 1615 temppeli siirrettiin sen nykyiselle paikalle Ho Tay -järvelle.
Hanoi on oivallinen ruokakaupunki ja erityisen kuuluisa katukeittiöstään. Me nautimme erityisesti Bun Bo Nam Bosta eli nuudeleita ja lihaa (beef). Söimme sitä kahtena iltana sympaattisessa pikkupaikassa osoitteessa 67 Hang Dieu. Toinen suosikkimme oli Oc Len Xao Dua eli etanat kookosmaidossa, sitä taas söimme osoitteessa B1 Pham Ngoc Thach.
Sympaattinen The Note Coffee ilahdutti iltapäiväkahviaikaan. Suuren suuri suositus kookos- ja munakahville. Molemmat ovat taivaallisia!
Salakapakka Kumquat Tree hurmasi, joskaan ei mielestäni vedä vertoja Bangkokin Ku-baarille.
Erinomaisen (hipsteri)aamiaisen puolestaan nautimme aussilaisessa (?) Lifted Coffee & Brunchissa.
Minut hurmasi täysin ihastuttava Chan Con Cong -vintageliike. Liikkeen valikoima on hyvin kuratoitu ja joukossa on sekä vintagea että second handia.
Vaikka kaupungin silkkitarjonta on aika runsasta, hyvien silkkimyymälöiden löytäminen ei ollut omalla kohdallani erityisen helppoa. Unelmien silkkitakki löytyi kuitenkin Airashi-liikkeestä. Kyseessä on aamutakki, mutta suunnittelen käyttäväni sitä ihan vain takkina, erityisesti valkoisten farkkujen kanssa.
Hanoissa tunsin olevani todella elossa, vaikken oikeastaan haluaisi osallistua narratiiviin, jossa annetaan ymmärtää todellisen elämän tapahtuvan jossakin mahdollisimman kaukana. Nyt pohdin kuinka voin tuoda Hanoi-fiilistä arkeeni. Kenties silkkitakki on hyvä alku.
