20 asiaa oopperasta

1. Oopperan juuret juontavat renessanssin aikaiseen Italiaan, tarkemmin sanottuna 1500-luvun lopun Venetsiaan, jossa taidemuoto kehittyi.

2. Ensimmäisenä varsinaisena oopperana pidetään Jacopo Perin Dafnea vuodelta 1597. Valitettavasti ooppera ei ole säilynyt tähän päivään.

3. Vanhin säilynyt ooppera on puolestaan Perin Euridice.

4. Maailman vanhin vieläkin toiminnassa oleva oopperatalo on Napolin Teatro di San Carlo, joka avattiin 1737. 

5. Varhaisista oopperasäveltäjistä merkittävimpänä pidetään barokkisäveltäjä Claudio Monteverdia

natalia-vodianova-vogue-annie-leibovitz-vogue-november-2011-02.jpg

6. Maailman merkittävimpiin oopperataloihin lukeutuvat Milanon La Scala, Lontoon Royal Opera House, New Yorkin Metropolitan, Pariisin Paris Opéra, Moskovan Bolshoi, Wienin Staatsopera ja Sydneyn Opera House

7. Rakastetuimpiin oopperalaulajiin puolestaan kuuluvat Kirsten FlagstadMaria CallasJoan SutherlandLuciano PavarottiDmitri Hvorostovsky ja Plácido Domingo.

8. Merkittäviä oopperasäveltäjiä ovat puolestaan MozartVerdiWagner ja Puccini

9. Maailman suosituimpia oopperoita ovat Verdin La traviataMozartin TaikahuiluBizet’n CarmenPuccinin La bohème ja Tosca

10. Maailman pisimpänä oopperana pidetään Wagnerin Die Meistersinger von Nürnberg eli Nürnbergin mestarilaulajat, joka kestää yli viisi tuntia (niin minäkin luulin ennen kuin tarkistin asian), mutta todellisuudessa pisin koskaan esitetty ooppera on Robert Wilsonin the Life and Times of Joseph Stalin, joka esitettiin New Yorkissa vuonna 1973. Se kesti yli 13 tuntia. 

natalia-vodianova-vogue-annie-leibovitz-vogue-november-2011-06.jpg

11. Ensimmäinen suomalainen ooppera on Paciuksen säveltämä Kaarle-kuninkaan metsästys vuodelta 1852. 

12. Rakastettuja suomalaisia teoksia ovat mm. Aarre Merikannon JuhaSallisen Ratsumies ja Kullervo

13. Aino Ackté järjesti ensimmäiset Savonlinnan oopperajuhlat vuonna 1912. Juhlia pidettiin 1913, 1914, 1916 ja 1930. Vuonna 1967 tapahtuma aloitettiin uudestaan. 

14. Menestyneitä suomalaisia oopperalaulajia ovat mm. Karita Mattila, Matti Salminen, Martti Talvela ja Anita Välkki

15. Yksi uusimmmista suomalaisista oopperoista lienee Jaakko Kuusiston Jää, joka tuli Kansallisoopperaan viime kuussa. 

natalia-vodianova-annie-leibovit04.jpg

16. Nykyoopperan tunnetuimpiin säveltäjiin kuuluvat George BenjaminJonathan DoveKaija Saariaho ja Salvatore Sciarrino

17. Me toon lisäksi oopperamaailmassa puhuttaa ongelmallisten teosten modernisointi; black facen käyttö alkaa onneksi olla jo historiaa (tosin ei kaikkialla – ping Savonlinnan oopperajuhlat…), nyt mietitään, mitä tehdä kolonialistisille ja rasistisille, mutta yleisön rakastamille teoksille (esim. Madama Butterfly). 

18. Oopperatalot ovat myös huolestuneita tulevaisuudestaan: mitä tehdä kun salit ovat täynnä keski-ikäisiä ja vanhempia? Miten saada nuoret oopperaan. Oman ei-tieteellisen kenttätutkimukseni mukaan tämä on enemmän ongelma Suomessa kuin Keski-Euroopassa tai New Yorkissa. 

19. Taloudelliset paineet kasvavat myös julkisten leikkausten takia. Tämä aiheuttaakin ohjelmallisia ongelmia: yleisön suosikkeja vai taiteellisesti kunnianhimoisia projekteja? Kuka toisi unohdetut oopperat takaisin lavoille?

20. Lopuksi vielä iloinen muistutus: Wagnerin Ring saapuu Kansallisoopperaan. Reininkulta tulee ensi-iltaan syksyllä 2019 (ja ihana Esa-Pekka Salonen johtaa!!). 

Grand Entrance: Natalia Vodianova and the Paris Opera Ballet’s Benjamin Millepied by Annie Leibovitz

Kulttuuri Musiikki Suosittelen

Ihan hyvä

Päästäkseni irti perfektionismistani olen alkanut tekemään asioita, joissa olen ihan hyvä, keskinkertainen tai huono. Näitä ovat esimerkiksi maalaaminen, virkkaus, puutarhanhoito, hiihtäminen, tämä blogi ja pianon soittaminen. Kyse on nimenomaan ei-tavoitteellisesta tekemisestä, puuhastelusta, jossa en halua kehittyä. Haluan vain yksinkertaisesti tehdä ja nauttia vain itse tekemisestä, enkä puuhasteluni tuloksista tai siitä, mitä voin tekemiselläni saavuttaa. 

Puuhastelu on auttanut minua lieventämään itsekritiikkiäni. Erityisesti huomaan tämän maalatessani, jossa olen siis todella huono, suoraan sanottuna aivan surkea. Taidehistorioitsija minussa katselee tekeleitäni hymyillen, koska suurin osa niistä voisi olla ala-asteikäisen tuotoksia. Itseäni tämä ei haittaa, itse asiassa en edes kiinnitä siihen huomiota, koska maalaaminen tuntuu vain niin hyvältä. On ihana pitää pensseliä kädessä ja maalata kangasta. Alussa katselin valmiita töitäni vähän inholla. Vai tollaisia niistä tuli. Aika kauheita. Maalauspohjien tuhlausta. Nykyään en enää onneksi ajattele noin, sillä lopputulos ei ole minulle merkityksellinen. Minulla oli kivaa. Sain tehdä käsilläni. Vaivuin jonkin asteiseen meditatiiviseen tilaan. 

IMG_5638.JPG

Puuhastelu tuntuu hyvältä, koska se vie huomioni pois suorittamisesta. Kun lopputuloksella ei ole väliä, tekemisen ilo korostuu. Tulee vähän sellainen lapsimainen fiilis, että ai jukra, tällaistakin intoa ja iloa on. 

Tunnen tietysti usein intoa ja iloa niiden asioiden parissa, jossa olen enemmänkin kuin hyvä. Mutta usein tunnen myös riittämättömyyttä, turhautumista ja epäuskoa. Mietin liikaa, että onko tämä tarpeeksi ja varmasti hyvä. Puuhastelu on auttanut minua keskittymään itse tekemiseen myös niissä ns. tärkeissä asioissa. 

IMG_5639.JPG

Vapauttavinta on kuitenkin ollut huomata ja oikeasti sisäistää, että kaikessa ei tarvitse olla erinomainen. Aikana, jolloin meille toitotetaan, että harrastuksistamme ja intohimoistamme voi tulla töitämme ja jossa treenaamme tavoitteellisesti, juoksemme maratoneja ja pyrimme koko ajan parantamaan suoritustamme, unenlaatuamme ja ruokavalioitamme, on jollain tapaa todella vapauttavaa huomata, että voi myös harrastaa asioita ilman sen suurempia suunnitelmia tai tavoitteita. 

Suhteet Oma elämä Mieli