MIELESSÄ JUURI NYT:

Erinomainen Alberto Giacometti -retrospektiivi Tate Modernissa. Se on todella hyvä, kattava katsaus sveitsiläissyntyisen veistäjän tuotantoon. Olen käynyt katsomassa sen kolme kertaa kuluneen viikon aikana. Saattaa olla, että menen vielä neljännen kerran tällä viikolla (yep, I’m weird like that…). En mahda itselleni mitään, Giacometin työt vain koskettavat niin uskomattoman paljon.

All white, all linen -look. Ongelma on vain se, ettei mukanani ole miltei mitään valkoisia saati pellavaisia vaatteita. Taidan kärsiä jonkin asteisesta ”kaikki matkavaatteni ovat karseita” -tilasta, sillä pukeutuminen ei kiinnosta tällä hetkellä ollenkaan (valkoiseen pellavaan pukeutuminen sen sijaan kiinnostaa erinomaisen paljon. Kyseinen look ei vain ole kauhean kätevä sateisessa ja koleassa Lontoossa. Heinäkuussa sitten.) Ärsyyntyneenä olenkin sitten karsinut matkagarderoobiani aika kovalla kädellä – tuloksena megakevyt olotila, joka (valitettavasti) tarkoittaa vain paria asuparia. Mutta parempi näin, henkisesti olen pukeutunut valkoiseen pellavaan. 

Muistiinpanojen kirjoittaminen. Puhelimeni ja muistivihkoni pursuavat mitä kummallisempia muistutuksia ja tutkittavia asioita. ”Tutki Bellinin ja Mantegnan perhesuhteita”, ”what is progress in art?”, ”rara sunt cara”, ”research: museums as spaces”, ”Cocteaun kuvat Olgasta ja Picassosta”, ”storytelling & museums – perspectives” ja ”be: a bohemian ghost fairy”. Nyt täytyisi vain alkaa tuumasta toimeen.

Maltilliset ostokset. Milanosta firenzeläisiä ballerinoja ja Pariisista apteekkituotteita (ahhh suihkutettava kasvovesi <333, all I need, oui merci). 

Cerith Wyn Evansin Forms in Space…by Light (in Time) -installaatio Tate Britanniassa. Todella vaikuttava ja mielenkiintoinen teos. Itseni tuntien menen sinne varmaankin taas huomenna.