New Yorkissa asumisesta käteen jäi joukko enemmän tai vähemmän hyödyllisiä taitoja, kuten taito puhutella valtionpäämiehiä, pikakävely, Whole Foodsissa sukkulointi sunnuntai-iltapäivisin ja sulloutuminen täyteen metroon maanantaiaamuisin. New Yorkissa oppimani ja eniten käyttämäni oppi liittyy kuitenkin verrattain dramaattiseen* erooni entisestä poikaystävästäni. Skipatkaamme itse eroskeida (=unettomat yöt, syömättömyys, itkukohtaukset toimistolla, ääretön alakulo jne.) ja keskittykäämme tarinan opetukseen. 

Tilanteeni oli seuraavanlainen: olin totaalisen heartbroken, hyvin kaukana kotoa, juuri aloittamassa unelmieni duunissa ja kykenemätön kustantamaan terapiaa Manhattanilla (noin $200 per tunti). Minulla oli noin viikko aikaa saada itseni ns. kokoon eli työkuntoiseksi. Toimin kuten varmaankin jokainen itseään kunnioittava milleniaali toimisi eli vaihdoin hiustyyliä, upgreidasin kuntosalikorttini ja tilasin Amazonista pinon eroaiheista kirjallisuutta. No, kirjat eivät valitettavasti parantaneet murtunutta sydäntäni (mutta suosikkini oli muuten ehdottomasti How to Heal a Broken Heart in 30 Days, jonka teho tosin taisi jäädä laimeaksi koska luin sen viidessä päivässä), mutta käyttööni jäi hyödylliseksi paljastunut mielen säätelymekanismi eli ns. muutosagenttitekniikka. Oikeastaan en edes muista tekniikan virallista nimeä, mutta mieleeni se jäi muutosagenttina (business jargon, anyone?!)

Muutosagentit ovat eräänlaisia herätyksiä, joiden perimmäinen tarkoitus on saada ajatukset pois ikävästä ja vaikeasta. Ne voivat olla onnellisia muistoja, rakkaita ihmisiä, innostavia haaveita, taideteoksia, kappaleita, kaikenlaisia asioita, jotka saavat ihmisen hyvälle tuulelle ja ”tuntuvat” hyvältä.

Luettuani tekniikasta ajattelin että onpas tyhmää, mutta silti otin kuuliaisesti puhelimen käteeni ja loin uuden muistiinpanon otsikolla Celine!!!!!!!!!!! For an emotional emergency ja listasin sen alle viisi muutosagenttiani.

Muutosagentit eivät tietenkään sinänsä paranna, mutta ne osoittautuivat yllättävän hyväksi tavaksi päästä irti yleisestä vellomisesta ja yksinkertaisesti muistuttivat, että elämässäni on niin paljon muutakin kuin Hän.

Tällä hetkellä eromme on ns. old news (onneksi!) ja muistelen vuotta 2017 lähinnä suurella sympatialla ja aavistuksen kiusaantuneesti, mutta muutosagentit ovat vieläkin käytössäni. Nykyään tosin harvoin avaan puhelimeni listan kesken vellomiseni, vaan yksinkertaisesti muistutan itseäni kaikesta siitä hyvästä, jota elämässäni on. Omat tunnetilani heittelevät joskus päivän aikana yhdestä äärilaidasta toiseen ja muutosagentit ovat olleet suuri apu tasapainottamaan mieltäni. Kyse on eräänlaisesta meditaatiosta, pysähtymisestä ja negatiivisten ajatusten kohtaamisesta. Eivät ne tietenkään kaikkeen toimi, eivätkä todellakaan korvaa ammattiapua, mutta toimivat hyvin eräänlaisena tukitoimenpiteenä.

Eli every cloud has a silver lining jne. jne.

*sen enempää erostamme nyt puhumatta totean sen olleen eräänlainen 2010-luvun vastine Carrien ja Bergerin erolle. Huoh…