Turhat ahdistuksen aiheeni (ja eläköön huolilista)

Viime keväänä päätin aloittaa aktiivisen relaamisen ja tietoisesti työskentelemään itseni kanssa saavuttaakseni tasapainoisemman elämän. Elämäni on ollut todella suorituskeskeistä ja olen ollut enemmän tai vähemmän ahdistunut noin 14-vuotiaasta, eli yhteensä yli kymmenen vuotta. Osana tätä prosessia aloitin huolilistan kirjoittamisen. Listalle tosin kelpuutan vain aiheelliset huoleni. Turhat ahdistuksen aiheet pyrin poistamaan mielestäni heti, mutta rehellisesti sanottuna se on todella vaikeaa.

Jako aiheellisiin ja aiheettomiin huoliin on toki välillä umpimähkäistä, eikä välttämättä aina kauhean järkevääkään, mutta koska mieleeni tulee niin paljon mahdollisia ongelmia, haluan oppia suodattamaan niitä mahdollisimman aikaisin.

Viime aikaisia turhia ahdistuksen aiheitani ovat olleet mm.:

Vaurioitanko hiuksiani nukkuessani? 

Aiheuttaako otsan mutristaminen ryppyjä? 

Aiheuttaako silmien siristäminen ryppyjä? 

Mitä minulle tapahtuu jos en kävele joka päivä 10k askelta? (Ofc jotain todella kauheaa…)

Milloin hiukseni harmaantuvat kokonaan? Löydänkö kivannäköisen kasvivärin Briteistä? Onko Britanniassa kasvivärejä? 

Onko se huono juttu, jos syön silloin tällöin turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia? 

Pitäisikö vaihtaa gluteenittomaan ruokavalioon? Tai vegaaniseen? Tai ketogeeniseen? Tai hei mikä olikaan se yksi outo (=mielenkiintoinen) ruokavalio Notting Hillissä? 

Suurin osa näistä ns. turhista huolistani liittyy ulkonäköön ja hyvinvointiin ja niillä on varmasti jonkinlainen suhde yleisiin ulkonäköpaineisiin ja sosiaaliseen mediaan. Kyse ei ole siitä, ettenkö haluaisi miettiä ulkonäköäni ja hyvinvointia noin yleisesti – totta kai ja yleensä se tuo minulle paljon mielihyvää, mutta olen huomannut kuinka salakalavasti jotkut harmittomat ajatukset joihin törmään naistenlehdissä tai muissa blogeissa jotkut ottavat vallan. Toisekseen, välillä minusta myös tuntuu että nämä joutavammat ajatukset vievät kapasiteettiä asioilta, joihin oikeasti haluan keskittyä, eli esimerkiksi uraani tai mielenkiintoisiin ja oikeasti haastaviin ajatuksiin, jotka parhaimmillaan ruokkivat sieluani.

Huolilista jonne siis kirjaan ”suuret” murheeni  sen sijaan toimii hyvin. Kun ahdistavan asian kirjoittaa muistiin se katoaa edes hetkeksi mielestäni. Erityisen toimivaksi olen todennut listan iltaisin, jolloin kaikenlaiset kummalliset ajatukset tuntuvat pulpahtavan pinnalle.

Nyt tää nousis Dohan koneeseen ja miettisi onko ihan kauheaa, kun en pakannut minkäänlaista sheet-maskia mukaan. 

___

Coco Rocha for Design Scene Magazine by Igor Cvoro