Une femme: Hildegard Bingeniläinen
Hildegard Bingeniläinen (1098-1179) oli saksalainen nunna, abbedissa, kirjailija ja uskonnollisen tiedon uudistaja. Yksi keskiajan vaikutusvaltaisimmista naisista syntyi Reininmaalla vuonna 1098 yhdeksänlapsiseen aatelisperheeseen. Nuori Hildegard lähetettiin kahdeksanvuotiaana Disibodenbergin benediktiiniläisluostariin, sillä hän oli lapsena sairaalloinen, eivätkä hänen vanhempansa uskoneet Hildegardin pääsevän koskaan naimisiin. Luostarissa Hildegardin suojelijaksi ryhtyi kreivitär Jutta von Sponheim. Opettajansa kuoltua vuonna 1136 Hildegard Bingeniläisestä tuli luostarin naisosaston johtaja. Vuonna 1150 hänen onnistui perustaa oma luostari Rupertsbergiin.
Hildegard Bingeniläinen tuli tunnetuksi näkijänä. Hänen kykynsä vahvistettiin Trierin kirkolliskokouksessa vuosina 1147-48, mikä antoi Hildegard Bingeniläiselle merkittävää arvovaltaa. Hänen tunnettavuutensa ja asemansa oli perin harvinaista keskiaikaiselle naisjulistajalle. Paavi Eugenius III:n tuki teki Hildegardista julkisen hahmon, joka tunnettiin seka ylhäimistön että alempien luokkien piireissä.
Hildegard Bingeniläinen oli aikansa superjulkkis, joka kirjoitti valtavan suosittuja kirjoja, joita luettiin vielä vuosisatojen ajan hänen kuolemansa jälkeen. Hänen tunnetuin teoksensa, Liber Scivias eli Tunne tiet, valmistui 1140-luvulla. Teos on Hildegard Bingeniläisen näkyihin perustava teologis-kosmologinen kuvaus maailman, enkeleiden ja ihmisten synnystä, sekä lankeemuksesta ja pelastuksen ihmeestä.
Hildegard Bingeniläisen ura ei rajoittunut hänen asemaansa näkijänä. Häneltä jäi poikkeuksellisen laaja tuotanto, joka kattaa niin lääketieteen, luonnontieteen, kosmologian, teologian, etiikan, runouden ja sävellystyön. Hildegard Bingeniläinen on ensimmäinen tuntemamme lääkintätietoa systematisoinut nainen. Hänen Ordo Virtutum -sävellystään pidetään eurooppalaisen säveltaiteen ensimmäisenä liturgisena draamana.
Uraauurtavan tutkimuksensa lisäksi Hildegard Bingeniläinen kävi ahkeraa kirjeenvaihtoa muiden aikalaistensa kuten Englannin Henrik II:n, Eleonora Akvitanialainen, paavien Eugenius III, Anastasius IV ja Aleksanteri II, sekä keisarien Konrad III:n ja Fredrik Barbarossan kanssa.
Lienee siis sanomatta selvää, että Hildegard Bingeniläinen oli kaikin puolin hyvin erityislaatyinen nainen.
___
Kuva: Hildegard Bingeniläisen teoksesta Liber Scivias.