Une femme: Hilma af Klint

Ruotsalainen Hilma af Klint oli todellinen abstraktitaiteen uranuurtaja, joka kehitti täysin omanlaisensa visuaalisen ilmaisun ennen Kandinskya, Mondriania ja Malevichia. Toisin kuin aikalaisensa, af Klint ei julkaissut manifestoja tai esseitä taiteensa merkityksestä, eikä hänen teoksiaan nähty myöskään kovin monissa näyttelyissä. Tämä johtui af Klintin uskomuksesta, että yhteiskunta ei ole vielä valmis hänen taiteelleen. Itse asiassa, hänen työnsä alkoivat kiinnostaa vasta 80-luvun loppupuolella ja niitä on tutkittu ja ollut näyttelyissä vasta noin kolmekymmentä vuotta. Af Klintin verrattainen tuntemattomuus tietenkin kuvastaa taidehistorian ja -kaanonin muodustumista – taiteilijoiden, jotka ovat halunneet olla yksityisiä ja olla markkinoimatta taidettaan on ollut vaikeampi tulla ”merkittäviksi”. Onneksi af Klintin teokset ovat nykyään esillä ja paljon puhuttuja. 

Af Klint syntyi Tukholmassa vuonna 1862 ja valmistui Konstfackista vuonna 1887. 1900-luvun alkupuolella af Klint kehitti abstraktin muotokielensä, joka heijasteli hänen spiritistisiä kiinnostuksen kohteitaan. Hän pyrki kuvaamaan todellisuuden mystistä puolta ei-esittävällä taiteellaan. 

Af Klint uskoi, että todellisuus on enemmän kuin meitä ympäröivä fyysinen maailma. Hänen abstraktinen muotokielensä; symbolit, kirjaimet ja sanat kuvastavat af Klintin uskomusta ja yritystä välittää taiteilijan teosofiset uskomukset ja toisaalta löytää lopullinen ”totuus”. 
 

Af Klintin maailma on voimakas joskin muotokieleltään paradoksaalisen herkkä. Taiteilija yhdistää geometrisia muotoja, symboleita ja tekstiä mystiseksi kokonaisuudeksi, jonka avulla hän toivoo pystyvänsä selittää ympäröiviä todellisuuksia. Af Klintin töitä voi nähdä New Yorkin Guggenheimissa, jossa on tällä hetkellä mittava af Klint -näyttely. Tukholman Modernan perusnäyttelyssä on myös af Klintin töitä.

—

Group IV, No. 3, The Ten Largest, Youth (1907)

Group IV, No. 7, The Ten Largest, Adulthood (1907)

Doves No. 2 (1915)