Une Femme: Ida Silfverberg

Ida Silfverberg (1834-1899) syntyi Helsingissä vuonna 1834 kauppiasperheeseen. Silfverberg aloitti maalausopintonsa muotokuvamaalari J. E. Lindhin ohjauksessa jo 13-vuotiaana. Lindhin ohjauksesta Silfverberg siirtyi B. A. Godenhjelmin oppilaaksi. Silfverberg debytoi Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä vuonna 1849 ollessaan vain 15-vuotias. Vuonna 1857 Silfverberg matkusti Dresdeniin, jossa häntä opetti Julius Scholtz. Myöhemmin taiteilijaa opetti muotokuvamaalari Bernard Reinhold.

Silfverberg palasi Suomeen vuonna 1859, mutta huomasi pian, ettei taiteilijana toiminen ollut Suomessa erityisen kannattavaa. Taiteilija muutti pysyvästi Dresdeniin äitinsä kanssa isänsä kuoleman jälkeen kesällä 1861.

Dresdenissä Silfverberg kopioi vanhojen mestareiden töitä. Pikku hiljaa myös hänen omat teoksensa hyväksyttiin Taideyhdistyksessä. Silfverbergille myönnettiin mm. ensimmäinen palkinto teoksesta Äiti paranevan lapsensa vuoteen äärellä (1862). Teos myös ostettiin Taideyhdistyksen kokoelmiin.

Vuonna 1866 Silfverberg jatkoi Dresdenistä Pariisiin, jossa hän opiskeli Charles Chaplinin yksityisessä naisten akatemiassa, sillä École des Beaux-Arts ei hyväksynyt naisia oppilaiksiin. Silfverbergin Toipilas oli näytillä Pariisin kevätsalongissa 1860-luvun loppupuolella ja tämän onnistumisen katsomaan merkinneen Silfverbergin ammattilaisuran alkuna.

Pariisista Silfverberg matkusi Italiaan, jossa hän menehtyi vuonna 1899. Viimeiset vuotensa taiteilija keskittyi ranskalaishenkiseen realismiin, jota myös Omakuva (1869) edustaa.

Silfverbergin teoksia voi nähdä esimerkiksi Ateneumissa, jonka kokoelmiin kuuluvat Äiti lukee sairaalle lapselleen (1862), Paimentyttö (1867), Böömiläinen viuluniekka (1866) ja Omakuva (1868).

___

Omakuva (1868), Ateneum.

kulttuuri museot-ja-nayttelyt
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *