Une Femme: Margareta Capsia

Margareta Capsia (1682-1759) oli ensimmäinen tuntemamme Suomessa työskennellyt naistaidemaalari. Hollantilaissukuun kuulunut Capsia syntyi Tukholmassa, jossa hänen on arveltu opiskelleen hollantilaisen taidemaalari Martin Mijtensin johdolla. Avioiduttuaan vaasalaissyntyisen Jacob Gavelinin kanssa Capsia muutti Vaasaan vuonna 1721. Capsia työskenteli muotokuvien ja alttaritaulujen parissa. Käsite ”taidemaalari” oli hyvin erilainen 1700-luvulla ja suurin osa ”taiteilijoista” oli käsityöläismaalareita, jotka nähtiin ennen kaikkea käsityöläisinä – ei ”vapaina taiteilijoina”. Vuonna 1730 pariskunta muutti Vaasasta Turkuun, jossa Capsia jatkoi työskentelyä asiakkainaan mm. Turun Akatemian professoreja.

Capsian on arveltu olevan ensimmäinen ns. vapaa taiteilija, koska hän ei kuulunut ammattikuntaan vaan harjoitti ammattiaan säätyläisnaisena verrattain itsenäisesti miehensä kautta. Miehelle mm. maksettiin Capsian palkkiot, joiden on arveltu olevan yhtä korkeita kuin Gavelinin omat tienestit Vaasan kappalaisena.

Euroopassa oli lukuisia naisia, jotka toimivat taiteilijoina 1700-luvulla, mutta Suomessa toimineista naistaiteilijoista meillä on hyvin hatara ymmärrys tällä hetkellä. Suomi oli 1700-luvulla taiteellisesti periferiaa. Iso- ja pikkuvihat olivat katastrofaalisia kulttuurin kehitykselle.

Capsian kuuluisin työ, Pietarsaaren maaseurakunnan harmaakivikirkkoon valmistunut alttaritaulu Ehtoollinen (1725) on nähtävillä Kansallismuseossa. Kansallismuseon lisäksi Capsian töitä on Turun historiallisessa museossa. Helsingin yliopistomuseon kokoelmiin puolestaan Capsian maalama muotokuva fysiikan professori Johannes Browalliuksesta. Paltaniemen kirkossa on nähtävillä Capsian maalaama alttaritaulu, joka valmistui 1720-luvulla. Capsian töitä voi myös nähdä Engsönin linnassa (esimerkiksi Hedvig Ulrika Mörner af Morlanda, 1723 ja Kenraalimajuri Christer Henrik d’Albedyhll, 1723).

__

Margareta Capsia, Ehtoollinen (1725), Kansallismuseo.