Vuoden 2019 asiat

En pitkästytä teitä (ja ennen kaikkea itseäni) kertaamalla tätä vuotta juurta jaksain, mutta totean, että olipa harvinaisen kamala ja upea vuosi. Jos olisin tiennyt kambodžalaisella saarella helmikuussa, millaisia murheita vuosi tuo tullessaan, kenties en olisi koskaan noussut mantereelle vievään lauttaan. Mutta: ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Ja kyllä tässä vuodessa riitti myös paljon kauneuttakin. Kiitos siitä kaikille teille!

Ja nyt itse asiaan, eli enemmän tai vähemmän merkittäviin vuoden 2019 asioihin:

Vuoden oopperaRimski-Korsakovin The Legend of the Invisible City of Kitezh and the Maiden Fevroniya, jonka näin Mariinskissa joulukuussa. Voi mikä satumainen ilta ja satumainen ooppera (tosin lavalla nähtiin oikea, elävä koira – öö?? What…)

Vuoden biisi…Ranskalaisduo The Blazen Faces.

Vuoden näyttelyHans Hartungin erinomainen (!!) retrospektiivi Pariisin modernin taiteen museossa.

Vuoden museoMusée Nissim de Camondo Pariisissa. Jos etsitte todellista pakopaikkaa, on Nissim de Camondo erinomainen vaihtoehto.

Vuoden kirjaElif Shafakin Rakkauden aikakirja.

Vuoden projekti…väitöskirjan aloittaminen.

Vuoden oivallus…se, että antaa asioiden vain olla.

Karmapan sanoin: ”Try to let things be. Try to let the sun rise on its own. Try to let the sun set on its own. If you’re sick, let it be and try not to get too hung up about it. If you’re dying, just let it be, don’t try to fight it, because it’s natural. It’s not a bad thing at all. You know, we’re meant to move on in a way, and just go further and further. We are never meant to stay in one place and get stuck there.

So, therefore, try to somehow find a way to let it be, in your own way. Whatever way works. Of course we are individuals, we all have our own way of letting go and letting things be. Try to do that. and by doing that, then all the things we wish for automatically come. I cannot explain why. We often think that if you want things you must do things but often that doesn’t work. And when we finally get what we want we are not happy with it, and we want something else. So therefore, if you let it be, in fact, the things we want the most actually come. It’s the funniest thing. We don’t know how to explain it, but that’s the way it is. So in that spirit, in that mindset, try to let things be. Then whatever is that you’re looking for, it will come.”

Vuoden päätös…muuttaa Englantiin ja päättää muuttaa sieltä miltei saman tien pois. Elämä on todella liian lyhyt asumiseen paikassa, josta ei pidä. Kolmas vuoden 2019 päätökseni lienee hiuksen leikkaaminen: nyt se tuntuu fiaskolta, mutta kai ne tästä kasvavat…

Vuoden suru…Isoäidin poismeno.

Vuoden onnistuminen…ammatillinen onnistumiseni lienee se, että väitöskirjatyö sujuu todella hyvin. Henkilökohtainen onnistuminen on se, että olen _kasvanut_ todella paljon tänä vuonna ja vaikka vuosi oli paikoin pelottava, vaikea, surullinen ja hyvin itkuinen, olen niin kiitollinen tästä kasvusta ja itsestäni.

Vuoden ateria…illallinen kahden napolilaisen ja parhaimman ystäväni kanssa Luxemburgissa (nautimme mm. alle päivän vanhaa mozzarellaa…oh lord…)

Vuoden juoma…vesi ja samppanja.

Vuoden kaupunki…Hanoi. (Ja oikeastaan kyllä Pietarikin, koska I’m obsessed…)

Vuoden look…farkut (ensimmäistä kertaa about kymmeneen vuoteen! LOL!)

Vuoden löytö…erinomainen kampaajani Leicesterissä (kuka olisi uskonut!!! En minä ainakaan!)

Lue myös:

Vuoden 2018 asiat

kulttuuri oma-elama
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *