Helmet-lukuhaaste on itselleni muutaman vuoden ajalta tuttu asia, mutta en ole vielä koskaan osallistunut haasteeseen. Vaikka nimi Helmet viittaa Helsingin, Espoon Vantaan ja Kauniaisten kirjastoihin, lukuhaaste sopii ihan kaikille missä tahansa. Haasteessa on 50 kohtaa, joiden perusteella valitaan lukemista. Aiempina vuosina olen kokenut listan itselleni liian stressaavaksi ja olen lähinnä vain seurannut lukuhaasteen facebook-sivua, jossa on vilkasta keskustelua ja paljon vinkkejä eri kohtiin. Sitä kautta olen poiminut itselleni lukuvinkkejä ja löytänytkin ihan uusia kirjoja luettavakseni. 

Nyt alkoi tuntua siltä, että voisin tämän vuoden haasteeseen tarttua. Seurattuani muiden kirjoittamia kommentteja, totesin ettei tuosta listasta kannata stressaantua. Haasteen voi suorittaa kukin omalla tyylillään tai tehdä vaikka Pieni Helmet-lukuhaaste, jossa on 25 kohtaa ja joka sopii myös lapsille.

Ajattelin tallentaa listan word-tiedostoksi ja lisätä kunkin haastekohdan alle lukemani kirjan tai nyt alustavasti itselleni mieleen tulevia ehdotuksia kuhunkin kohtaan luettaviksi kirjoiksi. Ja suunnittelin, etten kuittaa samalla kirjalla montaa haastekohtaa, mutta jos yhteen haastekohtaan tulee luettua useampi sopiva kirja, listaan ne kaikki. 

Pohdin myös tekisinkö Helmet-musahaasteen, mutta se jää vielä nähtäväksi. Leffa-haaste olisi myös kiva, mutta sellaista ei ainakaan vielä ole valmiina pohjana. Voisihan sen kehitellä itsekin ja jos siihen saisi miehenkin mukaan. Olisihan se kivaa katsoa yhdessä leffoja hieman monipuolisemmin.

Hyvää alkanutta vuotta 2019!

Vuoden vaihteessa on tullut tavaksi miettiä hieman miten kuluva vuosi on mennyt. Tämä vuosi on ollut todella hieno ja onnellinen vuosi. Siihen on mahtunut isojakin muutoksia, mutta ne on olleet juuri oikeita muutoksia oikeaan aikaan.

Mietin aina ennen uuden vuoden alkua mielessäni jotain tavoitteita tulevalle vuodelle. Tälle vuodelle tavoitteita oli viettää enemmän parisuhdeaikaa miehen kanssa, liikkua enemmän, lukea kaikkea mikä tuottaa itselleni iloa, syödä enemmän kasviksia ja kalaa, muokata vaatekaapin sisältöä järkeväksi ja lisätä sinne vähitellen kotimaista ajatonta vaatetta. Ihan hyvällä mallilla kaikki tällä hetkellä, etenkin tuo vaatekaappi (on ollut työn alla jo muutaman vuoden).

Ensi vuodelle mietin seuraavanlaisia tavoitteita:

Liikun edes vähän enemmän.

Yksinkertaistan kaikkea mitä voin ja mikä tuntu hyvältä (pukeutumien, sisustaminen, ruuanlaitto..).

Ostan vähemmän. Sisustusta voi uudistaa kierrättämällä olemassa olevia esineitä kaappiin ja sieltä esille vaikka kuukausittain. Samalla yksinkertaistan näkyvillä olevan sisustuskrääsän määrää. Pukeutumisessa toimii sama konsti, joka vuodenajalle oma yhdisteltävissä oleva vaatepakettinsa niin kaappi ei räjähdä käsiin ja välillä saa vaihteluakin vaatetukseen. Muutaman kuukauden sivussa ollut vaate tuntuu taas kuin uudelta.

Vähennän lihansyöntiä ja yritän vaivihkaa vähentää sitä koko perheen ruokavaliosta.

Panostan parisuhteeseen. Iltaisin läppärit sivuun tai sitten yhdessä valittu leffa pyörimään. Kuuntelen toista. Halaan useammin. 

Luen kirjoja avoimin mielin ja annan mahdollisuuden myös sellaisille kirjoille, jotka ei heti niin paljon innosta.

Siinä nyt päällimmäisenä mielessä olevia tavoitteita ja aina voi matkan varrella miettiä lisää. En aio näitä hampaat irvessä lähteä tekemään, vaan ottaa pikkuhiljaa tavaksi ja opetella niitä osaksi arkea. 

Mulle lukeminen on aina ollut yksi tapa elää. Mietinkin joskus, että mitä ne muut ihmiset tekee, ne jotka ei tykkää lukea.. En osaisi elää ilman kirjoja. Kirjoja luen lähes missä ja milloin vain, mutta en autossa tai bussissa. Töissäkin saatan lukea ruokatauolla. 

Kaikista paras paikka lukemiseen on oma sänky jossa on puhtaan raikkaat pellavalakanat ja mukavasti tyynyt selän takana tukemassa. Ja paras aika usein on yöllä kun kaikki muut jo nukkuu. Harmi vaan, nukkuakin pitää.. Mutta joulunapa aion valvoa kun on vähän vapaata ja voi aamulla nukkua tai jos herää aikaisin, päivällä käydä pikku torkuilla. Ihanaa.

Olohuoneessa luen yleensä nojatuolissa jonka edessä on rahi. Vieressä on aina varalla huopa jos alkaa palella. Nojatuolin vieressä on pikkupöytä, jonka päällä on lamppu. Se on ehkä toiseksi paras paikka lukemiseen.

Muualla kuin kotona lukeminen on välillä vaikeaa. Ei löydä hyvää asentoa tai on liian rauhatonta jos vaikka istuskelee kahvilassa. Ja päädyn aina kahviloihin joissa ei ole sellaista omaa rauhaa, vaan pöydät on ihan vieri vieressä.

Kyllä koti on paras ja sänkyni parhain.

Lukemisen parhaita kavereita on punaviini, kahvi, tee ja karkki. Näistä useinmiten luen teekupillisen kanssa, mutta kahvi on hyvänä kakkosena. Viinin ja karkin kanssa pitää nautiskella hieman harvemmin. Jouluna sitten niitäkin. Ajattelin tehdä jossain vaiheessa retken kirjasto Oodiin ja testata siellä kahvilan antimia kirjan kanssa. Kirjasto ja kahvila yhdessä kuulostaa ihan huipulta.