Rikoksia ja kuolemansyyntutkintaa

Yksi mielenkiintoisimpia kirjasarjoja on ollut Kathy Reichsin Temperance Brennan-kirjat.

Kathy Reichs on oikeusantropologi ja kirjailija, jonka kirjat pohjautuvat jossain määrin hänen kokemuksiinsa työssä. Brennan-kirjat ja Bones tv-sarja liittyvät toisiinsa ainakin sen verran, että niissä on molemmissa päähenkilönä Temperance Brennan. Reichs on Bonesin yksi tuottajista ja valvoo että oikeusantropologin tutkimukset esitetään oikein.

Kirjoissa Brennan tutkii kuolemantapauksia joissa on yleensä jäljellä vain luita ja joutuu usein vaaratilanteisiin nuuskiessaan ominpäin rikollisten touhuja. Kirjoissa taustalla kulkee juoni, jossa Brennan on eronnut ja tapailee uutta miestä, mutta suhde on vähänväliä hankalaa milloin mistäkin syystä. Myös suhteet aikuistuvaan tyttäreen, omaan siskoon, työtovereihin ja poliiseihin sekä ystäviin ovat kirjoissa paljon esillä. Vaikka kirjoissa on ihmissuhdepuoltakin, ne painottuvat rikosten selvittämiseen.

Vaikka kirjoissa löytyy jatkuvasti ruumiita ja niitä tutkitaan ruumishuoneella, ei tarinan sävy ole kauheuksilla mässäilevä vaan kirjailija kertoo tieteellisesti ruumiin tutkimisen vaiheet. Päähenkilö haluaa tutkimuksillaan saada syylliset vastuuseen teoistaan ja näin puollustaa kuolleita. Reichs kirjoittaa jokaisen kirjan lopussa hieman oikeista tapauksista, jotka ovat olleet inspiraationa kirjojen tarinoihin.

Kirjoissa mielenkiintoista on ollut se, miten esimerkiksi luista voi saada niin paljon tietoa ihmisen elämästä ja kuolemasta. Myös jännitys vetoaa ja välillä miettii miten Brennan selviytyykin suhteellisen vähillä vammoilla edesottamuksistaan. Olen lukenut näistä melkein kaikki kirjat englanniksi ja ne on mielestäni parempia kuin käännökset. Kirjailijan huumori välittyy englanniksi paremmin ja uusimpia ei ole suomennettu mikäli wikipediaan on luottaminen.

Olen katsonut myös Bones tv-sarjan, sitä aloitin itse asiassa katsomaan kauan ennen kuin tiesin näistä kirjoista mitään. Sarjassa Temperance Brennan on vähän nuorempi kuin kirjoissa ja jokaisessa jaksossa tutkii yhdessä FBI-agentin kanssa erikoisia kuolemantapauksia. Sarjassa on aika kammottavan näköisiä ruumiita, mutta sen sävy on tietyllä tapaa humoristinen. Muutamia vakavampisävyisiä jaksojakin on ja niihin liittyy mm. päähenkilöiden kokemat menetykset, heidän joutuminen rikollisten uhreiksi tai läheisten kuolema. Kaikenkaikkiaan pidin sarjaa kivana viihteenä, mutta tosiaan kirjojen kanssa sillä ei juuri ole yhteneväisyyttä. Tv-sarjassa on 12 tuotantokautta.

Kirjat järjestyksessä:

  1. Jäinen pelko (Déjà Dead, 1997; suom. Jukka Jääskeläinen ja Jukka Sirola, WSOY, 1997)
  2. Pyhimyksen hauta (Death du Jour, 1999; suom. Heikki Salojärvi, WSOY, 1999)
  3. Kuoleman kyydissä (Deadly Décisions, 2000; suom. Heikki Salojärvi, WSOY, 2001)
  4. Kohtalokas lento (Fatal Voyage, 2001; suom. Hilkka Pekkanen, WSOY, 2003)
  5. Kaivojen vainajat (Grave Secrets, 2002; suom. Heikki Salojärvi, WSOY, 2006)
  6. Luita myöten (Bare Bones, 2004; suom. Jukka Jääskeläinen, WSOY, 2007)
  7. Maanantain murheet (Monday Mourning, 2005; suom. Jukka Jääskeläinen, WSOY, 2008)
  8. Pyhät luut (Cross Bones, 2005; suom. Jukka Jääskeläinen, WSOY, 2009 )
  9. Luiden viesti (Break No Bones, 2006; suom. WSOY, 2010)
  10. Luita ja tuhkaa (Bones to Ashes, 2007; suom. WSOY, 2011)
  11. Paholaisen luut (Devil Bones, 2008; suom. WSOY 2012)
  12. 206 Bones (2009)
  13. Spider Bones (2010)
  14. Flash and Bones (2011)
  15. Bones are Forever (2012)
  16. Bones of the Lost (2013)
  17. Bones Never Lie (2014)    Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kathy_Reichs
Kulttuuri Kirjat Suosittelen

Vielä yksi luku

Varmaan löytyy muitakin kirjojen ystäviä jotka lukee sängyssä ennen nukahtamista. Ja moni heistä varmaankin tunnistaa sen, kun kirja on todella hyvä ja ei malta millään jättää sitä kesken. Nuorena luin joskus koko yön ja nautin joka hetkestä, vaikka aamulla se kostautuikin. Mutta jos seuraavana päivänä oli vapaata, ei yövalvominen ollut niin paha juttu. 

Nyt perheellisenä ja yli kolmekymppisenä ei niin vain valvotakaan koko yötä, koska aamulla pitää jaksaa herätä aikaisin myös viikonloppuisin ja arkisin työpäivän jälkeenkin hoitaa kodin ja perheen asioita. Nyt lasten ollessa vähän isompia pystyy kuitenkin lukemaan paljon enemmän kuin vauva- ja taaperoikäisten kanssa. Äänikirjat on myös osoittautuneet hyviksi esimerkiksi silloin kun pitää tehdä kotitöitä vaikka mielummin lukisi kirjaa. Äänikirjojen kuuntelu vaati totuttelua, koska aluksi ajatukset lähti vaeltamaan ja havahtui siihen ettei enää kuunnellut kirjaa. Ne on ihan kivoja, mutta edelleen lukeminen on kuitenkin parasta. 

Nykyään luen kirjaa lähes joka ilta ennen nukkumaan menoa kun lapset on jo sängyissään ja usein aikaa on ainakin pari tuntia jos kotityöt ja muut on ehtinyt tehdä aiemmin. Ja silti ehtii nukkua n. 7-8 tunnin yöunet. Noh, välillä sitten lipsuu jos tarina vie mennessään ja kirjassa tapahtuu koko ajan. Toisinaan pärjää hieman lyhyilläkin unilla, mutta pyrin siihen ettei uni kärsisi montaa kertaa viikossa.

Joitakin nyt mieleen tulleita koukuttavia kirjoja joilla yöunet on jääneet lyhyehköiksi:

Max Seeck: Hammurabin enkelit, Mefiston kosketus 

Lars Kepler: Kaniininmetsästäjä

Eve Hietamies: Yösyöttö, Tarhapäivä, Hammaskeiju

Kathy Reichs: Brennan-sarjan kirjat

Juha Itkonen: Ihmettä kaikki

Diana Gabaldon: Matkantekijä-sarjan kirjat

 

Minusta lukeminen on hyvä tapa rauhoittua päivän päätteeksi ja jossain vaiheessa tulee sopivan unelias olo jolloin uni tulee helposti. Kunhan pysyy kohtuudessa. Tämä päivä meni silmäpusseja kannatellen..

 

Hyvinvointi Hyvä olo Kirjat Höpsöä