Helmikuun tiivistys

Ostokset itselle:

– Aurinkolasit. Aurinkoinen helmikuu sai meidän koko perheen aurinkolasikaupoille. Ainoastaan vauvalle oli valmiina taaperolle pieneksi jääneet aurinkolasit, mutta meille muille piti ostaa uudet lasit. Toivon, että nämä kestäisivät vähintään viisi vuotta, kuten edellisetkin lasini.

Ostokset kotiin tai lapsille:

– Myös taaperolle ostettiin uudet aurinkolasit. Nämä mahtuvat varmasti ainakin kaksi kesää lapsen päähän. Edelliset aurinkolasit (Julbot) ostin käytettyinä lapsen syntyessä keväällä 2018 ja ne mahtuivat kaksi ensimmäistä kesää hänelle.

– Suihkusaippuaa. Käytämme miehen kanssa samaa suihkusaippuaa ja nyt se oli loppu. Mielenkiintoista seurata tässä samalla, kuinka usein eri hygieniatuotteita tarvitsee ostaa.

– Teippiä. Teippi on ollut loppu yli puoli vuotta ja aina silloin tällöin sitä tarvitsee, esim. taaperon repiessä kirjojen sivuja.

– Lusikoita 6 kpl. Viime kesänä taapero tunki osan pikkulusikoistamme parvekkeen rakoseen, josta niitä ei enää saanut pois. Siitä asti meillä on ollut lusikat koko ajan lopussa. Nyt kuppi meni nurin, kun lusikoita ei tuntunut koskaan olevan puhtaana, joten päätettiin vihdoin ostaa niitä lisää.

(En laske ostoksiini sellaisia asioita, jotka mies on ostanut kotiin tai lapsille ilman ilmaisemaani tarvetta. Esim. tässä kuussa hän oli ostanut uuden voiveitsen, jota en itse olisi ostanut, enkä kokenut sille varsinaista tarvetta. Mies saa myös ostaa itselleen mitä haluaa, eikä ole osallisena ostolakossa.)

Vastuulliset valinnat: Tässä kuussa on ollut vähän enemmän ostosmielitekoja kuin tammikuussa. Olen kuitenkin ollut paljon vauvan kanssa kotosalla, joten ostelut ovat jääneet tekemättä. Kun ei mene kauppaan, ei tule ostettuakaan mitään. Vuoden alussa poistuin kaikilta nettikauppojen postituslistoilta, joten verkkokauppojen sivuilla käyminen on myös vähentynyt huomattavasti.

Suosittelen: Muu-kasvislihapullia. Nam!

Koti Oma elämä Suosittelen Vastuullisuus

Vaatteiden karsiminen väliaikaisessa elämäntilanteessa

Vauva syntyi helmikuun alussa. (Hän on ihana.) Heti sairaalasta kotiuduttuani heitin raskausvaatteet kirppispussiin. Vaatteiden karsiminen ei ole kaikkein helpoin homma raskaana ollessa tai heti sen jälkeen. Tällä hetkellä elämäntilanteeni sisältää väliaikaisuuksia, jotka tulee ottaa huomioon vaatekaappia karsiessa.

Ensinnäkin raskaus on hyvin ohimenevä vaihe. Esikoiseni on nyt vajaa 2- vuotias, joten minulla oli jäljellä kaikki edellisen raskauden vaatteet. En joutunut ostamaan mitään uutta kuopuksen raskautta varten. Sen sijaan aloin toden teolla kyllästyä niihin samoihin vaatteisiin, joissa vietin jo toisen raskausaikani lyhyen ajan sisällä. Minulla oli käytössä hyvin minimalistinen ”raskausvaatekapseli”: yhdet raskausajan farkut, yhdet sukkahousut ja yhdet urheilulegginsit. Päälle mahtuvia mekkoja oli muutamia, neuleita/collegepaitoja pari ja muutama aluspaita. (Väkisinkin alan miettimään, kuinka nopeasti kyllästyisin, jos ”oikea” vaatekaappini olisi yhtä minimalistinen.)

No, raskauden jälkeenhän ei pompata suoraan kaikkiin vanhoihin vaatteisiin, vaan imetys rajoittaa pukeutumista yllättävän paljon. Minulla on tallella muutamia varsinaisia imetysvaatteita ja useita imetykseen sopivia vaatteita. Kaivoin eilen esiin osan niistä vaatteista, jotka olin laittanut raskausajaksi pois näkyviltä. Yhtäkkiä vaatekaapissani onkin paljon kivoja vaatteita, joita en ole pitkään aikaan voinut käyttää. Toki edelleen pois käytöstä ovat esim. monet mekot, jotka eivät vain ole käytännöllisiä imettämiseen.

Kotiäitinä en tarvitse samanlaisia vaatteita kuin työelämässä. Minulla on useita vaatteita, joita käytin työelämässä, mutta en ole käyttänyt nyt näiden kahden kotiäitivuoden aikana kertaakaan. En kuitenkaan viitsi heittää niitä vielä pois, koska ne ovat kivoja ja tulevat taas jossain vaiheessa tarpeeseen. Toivottavasti mahdun niihin siinä vaiheessa. Sekään ei ole itsestäänselvää.

On siis elämäntilanteita, joissa ei välttämättä käytä tai tarvitse osaa vaatteistaan, mutta niitä ei silti kannata heittää pois vain karsimisen vuoksi. Työelämään palaaminen on väistämättä edessä jossain vaiheessa, enkä halua siinä vaiheessa joutua uusimaan koko vaatevarastoani. Raskauden alussa olin myös iloinen siitä, että olin säilyttänyt ne muutamat hankkimani raskausvaatteet. Nyt kuitenkin tiedän, etten tule niitä suurella todennäköisyydellä enää tarvitsemaan, joten tässä vaiheessa ne saavat jatkaa matkaa jonkun toisen raskausvaatekaappiin.

Koti Raskaus ja synnytys Vastuullisuus Ostokset