Eli tulivuori ETNA! 

Kesälomani ehdoton kohokohta oli retki tälle euroopan korkeimmalle, aktiiviselle tulivuorelle. Varoitan, tulossa on hirmuinen kasa kuvia, joissa seikkailee onnesta ja innostuksesta suorastaan soikea bloggaaja sekä noin nelikymmenpäinen lauma kanssaretkeilijöitä. 

Etnan rinteellä, vähän päälle 1400 metrin korkeudessa merenpinnasta oli ravintola, jossa vaihdoimme vähän lisää vaatetta päälle. Välimeren ilmasto oli selkeästi jäänyt taakse ja meidät ympäröi jylhä mäntymetsä. Kuin olisi tullut mökille!

Koko edellisen talven Etna oli sylkenyt tuhkakiviä ja se onkin purkautumistilassa oikeastaan kokoajan. Viimeisin massiivinen ja tuhoisa purkaus on kuitenkin vuodelta 2002-2003, tämän purkauksen tuhonjälkiä seurasimme retkellämme. 

Tällaisia tuhkakiviä satoi viime talvena taivaalta! Koko maa on niiden peitossa. 

Vuonna 2002-2003 Etna on siis viimeksi purkautunut todella rajusti. Alueella on seismistä aktiivisuutta kokoajan, mutta tuolloin vuoden kestäneet purkaukset ja kovat maanjäristykset todella osoittivat tulivuoren voiman.

Tässä paikassa, jossa seison (vajaa 2000 m merenpinnasta) on ollut aikaisemmin turistikeskus hotelleineen ja ravintoloineen. Taustalla on myös seisonut ennen kilometrikaupalla iäkästä, upeaa mäntymetsää. Nyt paikalla on tuhkaa, tomua ja muutama palanut puunrunko. Niin, ja tyhjyyttä. 

Onneksi laava liikkuu hitaasti, joten tässä näkyvät tuhot koskettavat menetettyä luontoa, eläimiä sekä menetettyä rahaa, laava ei tappanut ihmisiä. Alempana vuoren rinteellä oleva kaupunki sen sijaan kärsi tulivuorenpurkauksesta pahoin, maanjäristykset runtelivat sitä ja tuhkaa satoi kauan.

Vuoden 2002 purkaus teki rinteellelle kymmeniä uusia kraatereita, näitä peräkkäin muodostuneita jättimäisiä kuoppia kutsutaan napinläpi -kraatereiksi. Me kävelimme niiden viertä ja laskeuduimme yhden pohjalle. 

Näitä kuvia katsellessa monille varmaan herää kysymys, että missä se tulivuori on. Vastaus kuuluu: se on tässä kaikkialla. Valtavan suuri, muuttuva ja muokkaava, kasvava ja kutistuva vuori. Harmi kun korkeuserot eivät näy kuvissa, olimme korkealla.

Tulivuori purkautuu joka kerta eritavalla, mutta jotkut asiat ovat yleensä vakioita: räjähdysmäiset purkaukset aiheuttavat kraatereita ja kuumia, polttavia pilviä sekä tuhkasadetta (ja pahimmillaan tietysti myös mutavyöryjä), mutta laava tulee ulos yleensä jostain tulivuoren sivusta. Jyrkillä rinteillä laavan nopeus voi olla kovakin, mutta yleensä se kulkee noin muutaman metrin – muutaman kilometrin tuntivauhtia.

2002-2003 laava virtasi hitaasti, mutta tuhoisasti. Se valui peräti kahden ja puolen kilometrin pituisen matkan alaspäin ja paikoin hyvinkin leveästi.

Kraatereita Etnalla on yhteensä noin nelisensataa, määrä tietenkin muuttuu kokoajan.

Seuraavaksi matkasimme vielä ylemmäs, kohti pääkraatereita.

2800 metrin korkeudessa oli jo kylmä. Lähdimme +30 asteesta, nyt ilman lämpötila oli vain noin +5 astetta. Tuuli oli kylmä ja kostea.  

Takana kohosivat pääkraaterit ja vuoren korkein kohta. Tästä jatkoimme vielä parisataa metriä ylemmäs. Siellä maassa oli paikoittain yli metrin tuhkan peittämä lumikerros, niin ja…

…varsin pilvistä!

Meitsi ihan liekeissä (ja kylmissään, kolmen kilometrin korkeudessa ilma lähenteli nollaa) jututtaa vuori-opastamme. Hän kertoi juuri, että seuraavana päivänä hän järjestää retkeä, jossa patikoidaan seitsemän tunnin ajan pääkraaterin pohjalle! Jos vielä joskus Etnalle pääsen aion olla tuolla vaelluksella mukana.

Ja jottei tule mitään väärinkäsityksiä, en ole mitenkään onnellinen siitä millaisia tuhoja vuori on aiheuttanut, vaan siitä, miten mieletöntä siellä oli käydä. Nähdä tuo kaikki, ymmärtää maan voima ja oma pienuutensa sen edessä. 

Ensi lomalla voisin suunnata vaikka Islantiin. Silloin mukani on vaelluskengät, kevyt toppatakki, hanskat ja pipo.

Tahdon lopettaa englantilaisen geologin Derek V. Agerin sanoihin:

”Jokaisen maailmankolkan historia muistuttaa sotilaan elämää siinä mielessä, että pitkät ikävystyttävät ajat vuorottelevat lyhyiden kauhun hetkien kanssa”

Pitkää rauhan aikaa Etnalle toivoo

wannabe-tulivuoritutkiJanica

ps. Talvisin Etnan rinteillä voi lasketella! Siellä on hiihtohissit!